Nousukausi hälventää miesten talousmurheita enemmän kuin naisten.
Sekä miesten että naisten luottavaisuus omaan talouteensa on noussut, ja on nyt korkeammalla tasolla kuin kertaakaan aikaisemmin. On kuitenkin huolestuttavaa, että ero miesten ja naisten välillä on samanaikaisesti kasvanut: suomalaisten naisten taloudellinen mielenrauha on Pohjolan alhaisin, senioristrategimme Kaisa Kivipelto kirjoittaa blogissaan.
Kerrotaan ensin hyvät uutiset: suomalaisten taloudellinen mielenrauha on kohentunut viime vuodesta. Danske Bank on kysynyt nyt neljänä vuotena peräkkäin suomalaisilta millaisena heidän oma taloudellinen tilanteensa ja tulevaisuutensa näyttäytyy. Tämän vuoden tulokset ovat lupaavia: esimerkiksi viime vuonna suomalaisista 25 prosenttia suhtautuivat suuressa tai erittäin suuressa määrin luottavaisesti nykyiseen taloudelliseen tilanteeseensa; tämän syksyn kyselyssä osuus oli noussut 33 prosenttiin. Joka kolmas suomalainen siis on luottavainen oman taloutensa suhteen – hienoa! Ei toki ole ihmekään, että luottamus on parantunut – talous on toipunut voimakkaasti koronan aiheuttamasta shokista, työllisyys on parantunut ja kuluttajien rahatilanne on ennätyksellisen hyvä koronan jälkeisenä aikana.
Nousukausi kohtelee miehiä ja naisia eri tavalla
Tasan eivät kuitenkaan käy onnen lahjat. Siinä missä miehistä 38 prosentilla oli suuri tai erittäin suuri luottamus omaan taloudelliseen tilanteeseen, naisista yhtä luottavaisia oli vain 28 prosenttia. Mistä johtuu se, että ero omaan talouteen luottavien naisten ja miesten välillä on tuplaantunut vuodessa? Viime vuoden kyselyssä nimittäin naisista 22 prosenttia ja miehistä 27 prosenttia olivat suuressa tai erittäin suuressa määrin luottavaisia omaan taloudelliseen tilanteeseensa, eroa siis silloin vain 5 prosenttiyksikköä nykyisen 10 prosenttiyksikön sijaan.
Ilmiö ei ole valitettavasti uusi. Tilastokeskuksen kuluttajaluottamusluvuissa voi nähdä, kuinka kaikkina ajanjaksoina miesten luottamus on korkeammalla, mutta ero korostuu nousukausien aikana miesten luottamuksen noustessa nopeammin. Ilmiötä voivat selittää muun muassa miesten korkeampi työllisyys ja korkeammat tulot sekä ansiotulon että omaisuustulon osalta. Omaisuustulo pitää sisällään vuokra-, korko ja osinkotulot. Tiedossa on, että miesten ja naisten ansiotuloissa on eroa muun muassa ammattien sukupuolittuneisuuden ja tehtyjen työtuntien vuoksi. Surullista on kuitenkin huomata, että eroa on etenkin omaisuustuloissa – jos bruttona naisten ansiotuloeuro on 77 senttiä, on naisten brutto-omaisuustuloeuro vain 44 senttiä. Toisin sanoen, miehillä on merkittävästi enemmän asunto- ja sijoitusvarallisuutta, ja etenkin nousukausien aikana niiden arvo nousee ja ne tuottavat enemmän myös passiivista tuloa.
Naiset murehtivat miehiä enemmän
Mistä naiset tutkimuksen mukaan sitten murehtivat? Kolme suurinta murheenaihetta ovat miehillä ja naisilla samat: ettei ole varaa odottamattomiin menoihin, ettei eläke tule olemaan riittävä ja ettei voi elää haluamansa kaltaista elämää. Nämä olivat myös viime vuonna suurimmat huolenaiheet suomalaisilla, ja kuten viime vuonna, tänäkin vuonna naiset murehtivat näitä useammin kuin miehet. Näyttäisi kuitenkin siltä, että miehillä nämä huolet ovat hieman helpottaneet, mutta naisilla eivät. 43 prosenttia naisista murehti sekä tänä että viime vuonna, ettei ole varaa odottamattomiin menoihin. Miehistä osuus oli tänä vuonna 32 prosenttia, joka on laskua viime vuoden 34 prosentin osuuteen. Eläkkeen nosti huoleksi joka kolmas naisista tänä ja viime vuonna, kun miehillä osuus oli tänä vuonna vain joka neljäs ja viime vuonna 27 prosenttia. Tulokset käyvät järkeen, kun heijastaa niitä nousseisiin osakekursseihin ja kohonneisiin asuntojen hintoihin: tuohan se taloudellista mielenrauhaa, jos sijoitusvarallisuuden arvo on noussut lisäten arjen puskureita, tai jos sijoitusasunnon hintakehitys on ollut suotuisaa tuoden varmuutta eläkepäivien rahoittamiseen.
Tasa-arvoa, kiitos!
Siinä missä muun muassa perhevapaiden etuudet ja verotus tasaavat jonkin verran miesten ja naisten välisiä netto kokonaistuloeroja, ovat alhaisemmat ansiotulot ja etenkin alhaisemmat omaisuustulot naisille merkittävä taloudellista mielenrauhaa heikentävä tekijä. Mistä apu? Ongelma on tietenkin enemmän rakenteissa kuin yksilön ratkaistavissa, mutta nostaisin kolme tärkeää tekijää naisille pohdittavaksi: ammatinvalinta, perhevapaiden tasainen jakaminen puolison kanssa sekä oman varallisuuden kerryttäminen. Jos näihin, edes yhteen näistä pystyy itse vaikuttamaan, uskallan luvata, että myös taloudellinen mielenrauha on askelen lähempänä.
Kirjoittaja on Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto.
Lähteet:
Tuloverotilastot 2019: Veronalaisissa pääomatuloissa naisen euro on 44 senttiä | vero.fi
