Blogi // Timo Turtiainen: ”Onko osinko hyvä mittari osaketta valitessa – mitä sijoittajan syytä huomioida”

Osakkeen arvostukseen liittyvän teorian mukaan osakkeen arvo on yhtiön kaikkien tulevien osinkojen nykyarvo.

Myös suomalaiset sijoittajat näyttävät arvottavan osinkotuoton tärkeimmäksi kriteeriksi osakesijoittamisessa (Osakesäästäjien Sijoittajabarometri, syksy 2020). Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat perinteisesti olleet hyviä osingonmaksajia moneen verrokkimaahan nähden, joten onko siis ihme, että osinko nousee keskeisimpänä teemana kärkeen sijoittajien mielessä? Etenkin kun osinko on usein omistajalle se tasaisin tuotonlähde ja konkreettinen palkinto riskin kantamisesta myös markkinamyllerrysten keskellä.

Osinkoon on myös helppo liittää muita positiivisia käytännön vaikutuksia. Osinkotuotto on konkreettista rahavirtaa, joka auttaa esimerkiksi inflaation kohotessa kohoavien elinkustannusten rahoittamisessa sekä tarjoaa lisätuloja mielekkäiden eläkepäivien viettämiseksi. Mutta aina hyvät osingonmaksajat eivät osoittaudu onnistuneiksi sijoituskohteiksi, vaan kurssi matelee vuodesta toiseen. Korostuuko osinkotuoton tuijottaminen jopa liikaa, ja on siten jopa mahdollinen ansa osakepoimijalle?

Danske Bankin, suomalaisiin osakkeisiin sijoittavan Danske Invest Suomi Osake –rahaston, salkunhoitajan Ville Kivipellon mukaan osinko on yksi hyvä kriteeri osakevalinnassa, mutta ei missään nimessä se ainoa, eikä tämän hetken osinkotuottoa kannata ylikorostaa valinnan pohjana.

Osinkoteeman osalta, Ville nostaa esiin seitsemän eri näkökulmaa, joihin hän keskittyy kokonaisuuden arvioinnissa. Kolme näkökulmaa ei liity suoraan osingonmaksuun vaan ovat sen mahdollistajia, ja neljä muuta teemaa kytkeytyvät suoremmin maksettavaan osinkoon.

Ensinnäkin yrityksen taseen pitää olla kunnossa. Myös kannattavuus on tärkeää, jolloin tulevaisuudessakin pystytään maksamaan osinkoja. Kolmas keskeinen osinkojen mahdollistaja on yhtiön kasvunäkymät. Tässä kolmannessa näkökulmassa voi nähdä osittaisen ristiriidan, sillä nopeasti kasvava yritys ei usein juuri nyt pysty maksamaan osinkoa investoidessaan kasvuun, mutta kasvuun investoimalla, ja kasvun aikanaan tasaantuessa, yhtiö mahdollistaa tulevaisuuden osinkojen maksamisen.

Suoraan osinkoon kytkeytyvistä näkökulmista Ville mainitsee osinkotuoton ja yhtiön osinkohistorian. Yhtiöt, jotka pitempään kasvattaneet osinkoaan, tai eivät ainakaan ole pienentäneet osinkoa, antavat sijoittajalle selkänojaa myös arvioidessa odotuksia tulevaisuuden osalta. Vaatimuksena ei ole tietty rajapyykki esimerkiksi vähintään 20 vuoden kasvavien osinkojen putki, eikä niitä Helsingin pörssistä löydykään, mutta historia kuitenkin kertoo jotain yhtiöstä osingonmaksajana.

Yhtiön osinkopolitiikka on myös olennainen tekijä, esimerkiksi tavoitteleeko yhtiö kasvavaa osinkoa ja onko se näin tehnyt myös historiassa. Analyytikoiden ennusteiden hyödyntäminen analyysin tukena myös auttaa edellä mainittujen näkökulmien yhteen niputtamisessa.

Osinkotuottoprosentti ei ole siis määräävä tekijä, vaan osinkotuoton lisäksi kasvu on olennainen komponentti. Kasvua on toki vaikeampi ennalta arvioida, mutta ei mahdotonta.

Osakesäästäjien Victor Snellman nostaa osinkoansaan liittyen omat kokemuksensa sijoittajana. ”Olen itse astunut tähän miinaan useaan kertaan, varsinkin sijoitustoiminnan alussa. On tullut annettua liian suuri merkitys osinkotuottoprosentin houkuttelevuudelle esimerkiksi historiaan nähden. Jos tulos ja kassavirta eivät sitten olekaan kovin mairittelevia, niin äkkiä meillä onkin perusteet alhaiselle osakekurssille. On siis hyvä katsoa salkkua kokonaisuutena, ja että siellä on erilaisia yhtiöitä mukana.”

Timo Turtiainen

Tekstin kirjoittaja Timo Turtiainen työskentelee sijoituspäällikkönä Danske Bankissa sijoitusratkaisujen ja –neuvonnan kehitystehtävissä osana pohjoismaista tiimiä.