Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Tuhlaajasta sijoittajaksi

Kerron oman tarinani sijoittajana, joka aloitti matalapalkkaisena duunarina nollasta ja on nyt vuosien saatossa saanut kerrytettyä jo mukavankokoisen salkun pahan- ja hyvänpäivän varalle.

Ensimmäinen tapahtuma kohti vaurauden tavoittelua ajoittuu vuoteen 2006. Olin elänyt huolimattomasti ja tuhlannut palkkani reilusti ennen tilipäivää. Säikähdin tilannetta ja päätin, ettei niin saisi enää koskaan käydä. Aloitin säästämisen ja jo vuoden kuluttua olin saanut kivan potin säästöön. Tuloni olivat alussa hyvinkin pienet, mutta intohimo säästämiseen on ollut niin kova, että aina on ollut varaa nipistää edes vähän. Nälkä kasvoi syödessä ja nostin säästösummaa pikkuhiljaa. Samalla huomasin, ettei turhasta shoppailusta saanutkaan enää hyvää fiilistä vaan päinvastoin; sainkin turhan materian kauppaan jättämisestä tuplasti enemmän mielihyvää! Tajusin, että se on sekä taloudellista että ekologista.

Vuonna 2008 marssin pankkiin keskustelemaan sijoittamisesta. Päädyin hankkimaan kohtuuriskisen sijoitusvakuutuksen. Aika suosi minua, sillä finanssikriisi oli juuri alkanut ja kurssit olivat tuolloin alhaalla. Tästä rohkaistuneena otin muutaman vuoden kuluttua myös isompiriskisen sijoitusvakuutuksen sekä myöhemmin vielä itse valitsemani osakerahastot. Aika teki tehtävänsä ja huomasin maailman 8. ihmeeksikin tituleeratun korkoa korolle -ilmiön ihan käytännössä.

No tästähän se nälkä sitten vielä kasvoi!

Sittemmin olen siirtynyt täysin omatoimiseen sijoittamiseen ja kuukausittaisen säästösummankin olen onnistunut nostamaan oikein hyvälle tasolle. Kiinnostuin suorista osakeostoista ja hankin pari kirjaa sekä osallistuin osakesijoittamisen nettikurssille. Liityin Facebookissa sijoittamiseen keskittyviin ryhmiin ja pääsin seuraamaan keskusteluja. Sitten uskalsinkin jo tehdä ensimmäiset ostoni. Aloin seuraamaan yhtiöitä ja ostin osakkeita eri toimialoihin hajauttaen. Osingot sijoitan uudelleen ja lisään omasta kassavirrastani säännöllisesti lisää. Osakerahastoja en ole hylännyt vaan niihin säästän edelleen kuukausittain. Ne toimivat salkkuni runkona. Sijoitusmokia tekee jokainen, joka tälle tielle lähtee, mutta omiani en kadu. Päinvastoin, otan niistä opikseni.

Tämä rakas harrastukseni on paljon muutakin kuin tavoite vaurastua; olen saanut uusia ystäviä sen myötä, oppinut seuraamaan taloussivuja ja -uutisia sekä ymmärtämään talouden kokonaisuutta, oppinut sietämään pettymyksiä ja kasvattanut kurinalaisuutta. Aion jatkaa samalla polulla ja tavoitteeni olisi höllätä työntekoa jo reippaasti ennen eläkeikää. Rakastan työtäni, enkä siitä luopumista kokonaan tavoittele, mutta rennommat päivät ja enemmän aikaa perheelle ja ystäville kyllä houkuttavat ja motivoivat. Se on tärkeämpää kuin mikään muu.

Haluaisin rohkaista muitakin matala- ja keskituloisia astumaan sijoittamisen maailmaan vaurastumista tavoittelemaan. Liikkeelle voi lähteä jo hyvinkin pienellä kuukausipanoksella. Kun innostuu, summaa yleensä pystyy kasvattamaan suuremmaksi vaikka pohtien mistä saisi lisätuloja. Sijoitussalkku takaa mielenrauhan ja vapauden, eikä silti tarvitse luopua omista nautinnoistaan; voi matkustella, harrastaa, käydä keikoilla, tai ostaa välillä itselleen jotain kivaa, kuka nyt mistäkin nauttii. Voi paremmin karsia turhat menot pois välttämättömistä nautinnoista. Järkevä vaurastuminen ja elämästä nauttiminen eivät suinkaan sulje toisiaan pois, päinvastoin. 

Ansku Kivistö
kampaamoyrittäjä

#Taloushaltuun #15euroariittää
@NuoretOS

Katso Anskun videohaastattelu Viisaan Rahan facebookissa

Juttu on julkaistu alun perin lokakuussa 2019.

Lisää aiheesta "Taloushaltuun"