Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Voiko anomalioihin luottaa? Vuoden parhaasta tuottokuukaudesta voi hetkessä tulla vuoden huonoin

Pörssin anomalioilla tarkoitetaan säännönmukaisia ilmiöitä, jotka keskimäärin toistuvat vuodesta toiseen pitkällä aikavälillä. Niistä hyötyminen vaatii sijoittajalta säännönmukaisuutta ja malttia.

Tunnetuimmat ilmiöt ovat niin kutsuttu toukokuuilmiö (Sell in May and go away) sekä vuodenvaihteen joulupukkiralli.

Toukokuuilmiö perustuu osakkeiden historiallisiin tuottoihin: osakkeet ovat tuottaneet keskimäärin paremmin marras–huhtikuussa kuin touko–lokakuussa. 

Kannattaako salkku todella tyhjentää ennen kesää?

– Huhtikuu on tyypillisesti vuoden paras tuottokuukausi. Tänä vuonna se on ollut vuoden huonoin, Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto huomauttaa.

Osakemarkkinoita painavat nyt monenlaiset muutokset: kiihtyvä inflaatio, koronnostot, talouskasvun hidastuminen, Ukrainan sota sekä edelleen eri puolilla maailmaa jatkuvat koronarajoitukset.

– Etenkään tänä vuonna en lähtisi tekemään sijoituspäätöksiä sen mukaan, miten osakkeet tyypillisesti kehittyvät vaikkapa kesän aikana.

Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto

Ongelmalliseksi toukokuuilmiön tekee sen esiintyminen pitkän ajan kuluessa. Ilmiö perustuu keskimääräisille tuotoille, ja jokainen vuosi markkinalla on hyvin erilainen. Sijoituspäätösten tekeminen anomalioiden perusteella voi olla salkulle tuhoisaa.

– Meidän sijoitushistoriamme ovat harvemmin sellaisia 50-vuotisia, mihin nämä markkinakeskiarvot perustuvat, Kivipelto huomauttaa.
Jos luottaa anomalioihin, niiden mukaan pitäisikin sijoittaa orjallisesti vuodesta toiseen, kymmenien vuosien ajan, jotta siitä voisi olla hyötyä.

Markkinalta poistumisessa on kuitenkin omat riskinsä.

Kivipelto hahmottelee hypoteettista tilannetta, jossa osakeomistukset myydään toukokuussa ja kesällä maailmantilanne oleellisesti muuttuu: inflaatio rauhoittuu, koronaan löytyy kestävä parannuskeino, Ukrainan sota päättyy ja Yhdysvaltojen koronnostot eivät toteudu. Siinä tilanteessa kurssikehitys voisi olla todella vahvaa.

– Jos salkkuun tulisi sellainen alituotto, että kurssit nousisivat kesän aikana 20–30 prosenttia, siinä pitää aika monta vuotta tehdä töitä, että saa sen menetetyn tuoton takaisin, jos ei ollut mukana nousussa.

Kivipelto vertaa markkinan ajoittamista ja anomalioiden perusteella sijoittamista kesän sääennusteisiin.

– Kuka voi ennustaa minkälainen sää meillä on kesällä, vaikka niitä ennustuksia on iltapäivälehdet täynnä. Tällaisten veikkailujen varaan ei kannata omaa sijoitussuunnitelmaa kyllä rakentaa. Pitkäjänteisyys on paljon fiksumpi vaikka ehkä tylsempi vaihtoehto.

Lue lisää: Luotatko tilastoihin? Kesäkuukaudet voivat viedä sijoituksista ison siivun

Näkökulma: Kryptomarkkinoilla käänteinen tammikuuilmiö

Osakesäästäjänä saat enemmän

Osakesäästäjien jäsenenä saat lukuisia rahanarvoisia jäsenetuja sekä Viisas Raha -lehden kahdeksan kertaa vuodessa.

Liity jäseneksi! Voit myös ostaa jäsenyyden lahjaksi täältä.

Lisää aiheesta "Sijoittaminen"