Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Kiinteistöliiton lakiasiantuntija Tapio Haltia. Kuva: Kiinteistöliitto

Täytyykö taloyhtiön tyytyä nollakorkoon?

Kiinteistöliiton mielestä taloyhtiö ei voi sijoittaa kassavarojaan esimerkiksi korkorahastoon.

Taloyhtiöillä ei yleensä ole kassavaroja enemmän kuin tarvitaan juokseviin menoihin, joita varten ne keräävät osakkailtaan vastikemaksuja. Useista syistä taloyhtiölle voi kuitenkin olla kertynyt tilivarallisuutta. Vastikkeita on saatettu rahastoida tulevien remonttien rahoittamiseksi, tai taloyhtiö on saanut tuloa mainospaikan tai pysäköintitilan myynnistä taloyhtiön ulkopuolisille.

Kiinteistöliiton mielestä taloyhtiö ei sellaisissa tapauksissa saa sijoittaa kassavarojaan esimerkiksi korkorahastoon.

– Se ei näkemyksemme mukaan ole asunto-osakeyhtiön toimialan mukaista toimintaa, Kiinteistöliiton lakiasiantuntija Tapio Haltia sanoo.

Silloinhan kenkätehdaskaan ei voisi hakea kassalleen inflaatiosuojaa, koska se ei kuulu kenkätehtaan toimialaan?

– Silloin puhutaan osakeyhtiöstä. Asunto-osakeyhtiö on kuitenkin erityyppinen yhteisömuoto, ja sitä sääntelee eri laki. Asunto-osakeyhtiön perimmäisenä tavoitteena ei ole tuottaa omistajilleen voittoa, vaan asumishyötyä omakustannushintaan.

Asunto-osakeyhtiössäkin hallituksen velvollisuus on kuitenkin ajaa osakkaiden etua. Miten voi olla osakkaiden etu, että heidän varallisuutensa inflatoituu jollakin nollakorkotilillä?

– Tuo on tietysti herkullinen kysymys, mutta on sinänsä jo poikkeuksellista, että asunto-osakeyhtiöllä olisi erityisen paljon kassavaroja, Haltia väistää.

Hän kuitenkin myöntää, että sellaisiakin tilanteita on.

– Voi olla kassavaroja, joita on kerätty korjaushanketta varten, ja lyhyellä tähtäyksellä merkittäviäkin kassavaroja, jos on vaikka myyty osa tontista tai rakennusoikeutta.

Korollinen tili käy, jos sellaisen saa

Koskeeko Kiinteistöliiton näkemys vain rahastosijoituksia, vai myös esimerkiksi korollisia tilejä?

– Korollinen tili voi olla sallitun rajoissa, koska sen riski on niin maltillinen. Sen voi katsoa olevan suojausta inflaatiota vastaan, Haltia sanoo.

Harvalla pankilla kuitenkaan on tarjolla korollisia tilejä asunto-osakeyhtiöille, vaikka yksityishenkilöille niitä on laaja valikoima. Tarvitseeko Kiinteistöliiton näkemystä siis noudattaa? Mitä seuraa, jos taloyhtiö kuitenkin laittaa kassavaroja korkorahastoon?

– Sittenhän se laittaa. Mehän ei olla mikään viranomaistaho eikä varsinkaan tuomioistuin. Mutta meidän kantamme mukaan, jos joku osakkaista riitauttaisi sellaisen yhtiökokouksen päätöksen, se voitaisiin todeta tuomioistuimessa pätemättömäksi. Se olisi yhtiöjärjestyksen vastainen, sikäli kun yhtiöjärjestyksessä ei olisi toimialalisäystä. Jos puolestaan hallitus tekisi sellaista omin päätöksin, tapahtuisi nähdäkseni hallituksen osalta toimivaltuuksien ylitys, joka tavallaan altistaisi vahingonkorvausvaateille.

Haltian mukaan käytännön seuraus voisi olla, että taloyhtiön hallituksen jäsenet joutuisivat henkilökohtaisesti korvaamaan mahdollisen taloudellisen vahingon.

– Se tietysti edellyttäisi, että syntyisi taloudellista vahinkoa, eli se sijoitustoiminta menisi jollakin tavalla mönkään. Jos se tuottaa voittoa, niin silloinhan mitään vahinkoa ei synny, eikä siitä koidu sen enempää taloudellisia eikä oikeudellisia seuraamuksia, Haltia sanoo.

Hän muistuttaa, että toimialan määrittelemisen tarkoitus on nimenomaan suojata osakkeenomistajia. Osakkaiden on siis voitava luottaa siihen, että yhtiö tekee minkä lupaa, eikä mitään muuta.

– Esimerkiksi yhtiön omassa rakennuksessa sijaitsevaa huoneistoakaan ei voida hankkia yhtiölle sijoitustarkoituksessa eli esimerkiksi vuokrattavaksi ilman osakkaiden suostumuksia. Yhtiö voi kyllä omistaa ja vuokrata omissa tiloissaan sijaitsevia huoneistoja, mutta silloin ne ovat yleensä olleet yhtiön omistuksessa alusta saakka tai ne on hankittu osakkaiden suostumuksella.

Isännöitsijän kuuluisi neuvoa

Pitäisikö isännöitsijöiden pystyä neuvomaan taloyhtiöiden hallituksia, ettei niiden kannata pitää varojaan nollakorkotileillä?

– Hyvä kysymys, isännöitsijänhän on tarkoitus toimia kiinteistöalaa tuntevana asiantuntijana, joka tukee hallitusta sen päätöksenteossa. Ammatti-isännöitsijän tehtävänä on antaa lisätietoa ja -ymmärrystä kiinteistönpidosta, ja toki myös taloudenpidosta.

Haltia ei kuitenkaan näe, että isännöitsijällä olisi taloudenpidon ymmärryksen lisäämiseen sellainen velvollisuus, jonka laiminlyömisestä seuraisi korvausvastuu.

– Taloyhtiölle ei aiheudu nimellistä tappiota, jos se ei niitä kassavaroja sijoita, mutta toki voi syntyä reaalitappiota ja saamatta jäänyttä tuloa.

Lisää aiheesta "Sijoittaminen"