Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Rahaston koon kasvusta on pieniin yhtiöihin keskittyvälle rahastolle usein enemmin haittaa kuin hyötyä. Kuva: iStock

Rahastofuusiosta voi olla sijoittajalle enemmän haittaa kuin hyötyä

Sijoittajan on syytä valpastua, kun suosikkirahasto sulautuu toiseen. Uusi kokonaisuus voi sopia omaan salkkuun huonosti.

Rahastoyhtiöt sulauttavat rahastoja toisiinsa ja lakkauttavat niitä monesta syystä. Yksi syy on sijoittajien vähäinen kiinnostus, jolloin rahasto jää pieneksi eikä sen pyörittäminen lyö leiville. Toinen on sijoitusstrategian epäonnistuminen syystä tai toisesta.

Riskialttiita ovat kapealle maantieteelliselle markkina-alueelle keskittyvät, omaperäistä sijoitustyyliä tai strategiaa noudattavat rahastot. 
Rahasto on pakko lakkauttaa, jos se jää liian pieneksi. Se tarkoittaa, että rahastossa olevat varat palautuvat osuuksien omistajille ja mahdolliset veroseuraamukset realisoituvat. Nykysäännösten mukaan tavanomaisessa sijoitusrahastossa pitää olla pääomaa vähintään kaksi miljoonaa euroa ja omistajia vähintään 30.

Fuusio voi muuttaa strategian

Rahastofuusio ei aiheuta veroseuraamuksia eikä vaadi sijoittajalta toimenpiteitä, mutta valpastuminen on paikallaan – etenkin jos omistaa sulautuvan rahaston osuuksia.

Vastaanottavan rahaston sijoitusstrategia voi nimittäin poiketa huomattavasti sulautuvan rahaston strategiasta, minkä vuoksi uusi kokonaisuus voi sopia huonosti omaan salkkuun. Vuosien varrelta esimerkkejä merkittävistä muutoksista on useita: Pohjoismaihin keskittynyt rahasto on sulautumisen myötä muuttunut koko Eurooppaan sijoittavaksi rahastoksi. Pienyhtiöihin sijoittavasta rahastosta on tullut kaiken kokoisiin yhtiöihin sijoittava rahasto.

Sulautuminen voi myös nostaa sulautuvan rahaston kuluja ja muuttaa sen palkkiorakennetta. Esimerkiksi tuottosidonnainen palkkio voi tulla mukaan tai pudota pois. Rahaston koollakin voi olla merkitystä: rahaston koon kasvusta on pieniin yhtiöihin keskittyvälle rahastolle usein enemmin haittaa kuin hyötyä.

Joidenkin fuusioiden taustalla ovat liiketoimintaan liittyvät syyt. Rahastoyhtiöt, joilla on ollut samanlaisia rahastoja useammassa maassa, ovat fuusioineet niitä keskenään. Näistä tapauksissa sijoittajan kannattaa tarkistaa ainakin uuden kokonaisuuden kotimaa sekä sen mahdollisen vaihtumisen vaikutukset verotukseen.

Historiaan turha takertua

Olankohautuksella ei myöskään kannata ohittaa rahastojen ilmoituksia sijoitusstrategian muutoksista. Nekin voivat johtaa siihen, ettei rahasto enää istu omaan salkkuun. Strategian muutos voi myös olla heikko signaali rahaston vaikeuksista.

Se, mitä ja miten strategiamuutoksista pitää osuudenomistajille kertoa, määritellään rahaston säännöissä. Ulkopuolisille strategianmuutoksia ja niiden syitä avataan usein niukasti.

Rahastoyhtiöt eivät kuitenkaan aina malta luopua hyvältä näyttävästä historiasta ja unohtavat muistuttaa, että strategia on matkan varrella muuttunut. Tämän vuoksi myös rahastosijoitusta harkitsevan kannattaa tarkistaa, onko rahaston matkanvarrella tapahtunut strategian muutoksia tai fuusioita.

Juttu on julkaistu alun perin Viisaan Rahan numerossa 4/2017. Päivitetty tieto rahasto-osuudenomistajien määrästä.

Osakesäästäjänä luet enemmän

Suomen Osakesäästäjien jäsenenä pääset lukemaan kaikki aiemmin ilmestyneet Viisas Raha -lehdet. Jäsenenä saat lukuisia rahanarvoisia jäsenetuja sekä Viisas Raha -lehden kahdeksan kertaa vuodessa.

Liity jäseneksi! Voit myös ostaa jäsenyyden lahjaksi täältä.

Lisää aiheesta "Sijoittaminen"