Metsään sijoittava tarvitsee malttia ja metsätalousosaamista, jos aikoo hoitaa metsäänsä itse. Mitä vähemmän tekee itse, sitä pienempi on myös tuotto-odotus.
Hajauttamisen merkitys korostuu vaikeissa markkinatilanteissa, ja metsä voi olla hyvä hajautuskohde, jos haluaa sijoittaa reaaliomaisuuteen.
Kokosimme kolme tärppiä metsäsijoitusta pohtivalle
Sijoitus omaan metsätilaan voi tarjota vakaata, 3–5 prosentin tuottoa, mutta oman metsäpalstan ostaminen vaatii melko suuren aloituspääoman. Etelä-Suomessa vähimmäiskooksi suositellaan kymmentä hehtaaria, pohjoisessa enemmän. Hintaa sijoitukselle tulee 20 000–50 000 euroa.
Metsään voi sijoittaa myös rahaston kautta. Metsärahastoja on useilla palveluntarjoajilla, eikä niihin sijoittaminen vaadi suurta pääomaa. Esimerkiksi OP Metsänomistaja -rahastossa ei ole lainkaan minimerkintäsummaa.
Rahastoissa on kuitenkin hallinnointi-, merkintä- ja lunastuspalkkioita, joiden vuoksi kustannukset voivat nousta suuriksikin. OP Metsänomistaja -rahastossa merkintäpalkkio on neljä prosenttia, vuosittainen hallinnointipalkkio 1,5 prosenttia ja lunastuspalkkio prosentin.
Metsästä on turha odottaa pikavoittoja, sillä metsänomistajan sijoitushorisontti on usein kymmeniä vuosia. Metsätila vaatii säännöllistä hoitamista, mikä vaatii joko omaa tietämystä ja aikaa tai rahaa, jolla ulkoistaa metsänhoito. Sijoitus on sitä kannattavampi, mitä enemmän pystyy tekemään itse.
Metsärahastokin on pitkäaikainen hajautuskohde. Korkeiden kulujen vuoksi rahastoon ei kannata sijoittaa, jos sijoituksensa aikoo lunastaa vajaassa viidessä vuodessa.
Metsä on ekologinen sijoituskohde, joka säilyttää arvonsa hyvin. Metsäteollisuus on Suomessa vahvaa, ja puun kysyntä jatkuu tulevaisuudessakin. Puuta käytetään runsaasti uusien innovaatioiden raaka-aineena.
Kysynnän ja tarjonnan suhde voi kuitenkin muuttua, ja se osaltaan voi vaikuttaa negatiivisesti hintakehitykseen. Tulevaisuudessa myös sääntely ja erilaiset metsän käytön rajoitukset voivat rajoittaa tuottoa.
Metsänomistajan riemuna on luonto, mutta sijoituskohteen näkökulmasta se on myös riski. Myrskytuhot ja tuholaiset voivat aiheuttaa tulonmenetyksiä. Metsänomistajan kannattaakin pohtia, haluaako turvata tilansa vakuutuksella. Toisaalta tuhot koettelevat erityisesti hakkuukypsää metsää, joten tuhohyönteisten iskiessä tai myrskyvahingoissa saattaa jäädä myös myytävää.
Lue lisää:
Entä jos ostaisit palan metsää? – "Tämä ei ole rakettitiedettä"
Mihin säästösi riittävät? Sijoittajaksi kympeillä, satasilla tai tonneilla
Osakesäästäjien jäsenenä saat lukuisia rahanarvoisia jäsenetuja sekä Viisas Raha -lehden kahdeksan kertaa vuodessa.
Liity jäseneksi! Voit myös ostaa jäsenyyden lahjaksi täältä.
Kirjoittaja on treidaaja, lääketieteen opiskelija ja Medifilm Oy:n toimitusjohtaja.
Kirjoittaja aloitti treidaamisen vuonna 2019 ja on erikoistunut tällä hetkellä hyödykkeisiin, kuten öljyyn ja kultaan.
Kirjoittaja toimii Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus ry:n hallituksen jäsenenä ja kryptovaluutta-alan neuvonantajana.
Danske Bank
Kevät on tuttuun tapaan suomalaisen osinkosijoittajan tilinteon hetki pörssiyhtiöiden maksaessa tuota tuotoista konkreettisinta, eli osinkoja omistajilleen. Viime vuosina nollakorkoympäristössä osake- ja osinkosijoittaminen on voinut monelle olla myös houkuttelevampi vaihtoehto korvaamaan korkosijoituksia niiden tuotto-oletusten ollessa vaatimattomia. Markkinoillakin puhuttiin välillä TINA-markkinasta (there is no alternative), jolla tarkoitettiin, ettei tuottomahdollisuuksia osakkeiden ulkopuolella (korkosijoituksissa) nähty.
