Lehti suomalaiselle sijoittajalle

OP:n korkosalkunhoitaja Lauri Laaksonen sanoo, että tällä hetkellä tilanne on matalaakin riskiä hakevan sijoittajan näkökulmasta hyvä. KUVA: OP Varainhoito Oy
 

Korkosijoitus on pitkän aikavälin hajautustarina – kuinka paljon korkoja kannattaisi salkkuun hankkia?

Hyvin hajautettu korkosalkku on sijoittajalle hyvä lähtökohta, jossa otetaan aktiivista näkemystä eri korko-ominaisuuksien väillä. 
 

Keskuspankin rahapolitiikalla, ja etenkin keskuspankin asettamilla ohjauskoroilla, on keskeinen vaikutus korkomarkkinoiden hinnoitteluun. Siihen kytkeytyvät voimakkaasti talouden kehitys ja inflaatio, jotka pitkälti sanelevat sitä, miten rahapolitiikka kehittyy. Esimerkiksi euroalueella odotukset EKP:n ohjauskorkojen keskimääräisestä tasosta tulevaisuudessa heijastuvat voimakkaasti markkinakorkojen hinnoitteluun.

Korkean luottolaadun korkosijoitusten tuottokehitys heijastelee rahapolitiikan ja talouden yleistä kehitystä. Enemmän luottoriskiä sisältävien korkosijoitusten tuotoilla on selkeämpi yhteys riskisentimenttiin ja osakemarkkinoiden kehitykseen.

− Kun taloudessa menee huonosti, yritysten maksuhäiriöt ja konkurssit lisääntyvät, mikä heijastuu voimakkaasti korkeamman luottoriskin korkosijoitusten tuottokehitykseen, sanoo OP:n korkosalkunhoitaja Lauri Laaksonen.

Korkoihin sijoittamista puoltavat monet tekijät, joista Laaksonen mainitsee pandemiaa edeltävää aikaa korkeammat juoksevat tuotot. Euroalueen korkomarkkinoilla juoksevat tuotot ovat tällä hetkellä tyypillisesti 3–5 prosentin välillä. Korkoriskiä sisältävien sijoitusten lisääminen esimerkiksi osakesijoituksia sisältävään salkkuun tuo lisäksi hajautushyötyä, mikä tasoittaa salkun tuottojen vaihtelua etenkin osakemarkkinoiden näkökulmasta ikävimmissä skenaarioissa.

− Korkosijoitusten optimaalinen määrä salkussa riippuu sijoittajan tavoitteista ja riskinottohalukkuudesta. Tällä hetkellä tilanne on sijoittajan näkökulmasta suotuisa, sillä myös matalariskisellä salkulla voi olettaa saavansa reaalista, inflaation ylittävää, tuottoa. Tämä pätee jopa kaikkein turvallisimpiin korkosijoituksiin euroalueella, esimerkiksi Saksan valtionlainoihin, kertoo Laaksonen.

Jos riskinottokyky on suuri tai sijoitushorisontti on pitkä, valtionlainoihin ei välttämättä kannata kovin isoa osaa salkustaan sijoittaa.

− Tyypillisesti rahoitusmarkkinoilla tuotto-odotus on sitä korkeampi, mitä riskisempi sijoitus on kyseessä. Tämä pätee myös korkomarkkinoilla. Heikomman luottolaadun korkosijoitusten tuotto-odotus on turvallisimpia valtionlainoja selvästi korkeampi, Laaksonen vahvistaa.

Mistä sitten aloitteleva korkosijoittaja voi lähteä liikkeelle? 

Korkosijoitustuotteita löytyy monenlaisia. On lyhyen koron rahastoja, jotka sijoittavat nimensä mukaisesti lyhyen maturiteetin velkakirjoihin. Pitkän koron yrityslainarahastot jaetaan yleensä korkeamman ja heikomman luottolaadun velkakirjoihin sijoittaviin tuotteisiin. Muita korkotuotteita ovat esimerkiksi valtionlainoihin tai kehittyville korkomarkkinoille sijoittavat rahastot.

Vähänkään matemaattisesti suuntautuneelle – ja miksei muillekin – koroista kiinnostuneelle sijoittajalle Laaksonen suosittelee perehtymistä korkomatematiikan perusteisiin. Näin saa ymmärrystä siitä, kuinka korkotason muutokset vaikuttavat sijoitusten kehitykseen. 

− Sitten, kun korkomatematiikan perusasiat tulevat selkärangasta, päälle on hyvä rakentaa syvempää korkomarkkinaosaamista, Laaksonen rohkaisee korkosijoittamisesta kiinnostuneita.
 

Lisää aiheesta "Sijoittaminen"