Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto muistuttaa korkorahastojen matalista riskeistä. Vaikka korkosijoituksen arvolle ei tapahtuisikaan mitään, silti korkosijoittaja saa aina varmaa tuottoa joukkovelkakirjojen kuponkikoroista.
 

Korkosijoituksissa on edelleen potentiaalia – mutta miten riskiä hallitaan?

Korkosijoittaja kuittasi vuoden 2023 loppupuolella hyvät tuotot. Keskuspankkien odotetaan jatkavan tänä vuonna ohjuskorkojen tuntuvaa laskemista. Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto neuvoo kuitenkin korkosijoittajaa malttamaan mielensä myymisen kanssa.
 


Korkojen nopea nousu alkoi vuoden 2022 alkupuolella, ja nousua kesti noin kaksi vuotta. Pääsyynä tähän oli kiihtynyt inflaatio.

Viime vuonna inflaatio kuitenkin laski jyrkästi, ja korot alkoivat reagoida siihen lokakuun lopulla. Nyt korot ovat jo selvästi vuoden 2023 huipputasoja alempana.

Korkosijoittaja kuittasikin vuoden 2023 loppupuolella hyvät tuotot, kun pitkät markkinakorot laskivat nopeasti syksyn huipputasoiltaan. Euroopan Keskuspankin ohjauskorko on nyt 4,50 prosentissa, ja markkinat odottavat siihen vuoden loppuun mennessä edelleen 1,50 prosenttiyksikön laskua. 

Olisiko nyt oikea aika myydä korkorahastot pois ja laittaa nekin rahat joksikin ajaksi vaikka korolliselle talletustilille?

Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipellon mukaan kiirettä ei ole: Korkorahastoissa on edelleen paljon potentiaalia. Ne voivat jatkossakin tuottaa paremmin kuin tavallinen pankin säästötili.

– Tuottonäkymien valossa esimerkiksi riskiä välttävän sijoittajan kannattaa edelleen pitää korkorahastoja salkussaan. Kannattaa muistaa, että korkosijoituksen arvonkehitys menee aina päinvastaiseen suuntaan kuin korkotaso. Korkorahastot suojaavat pääomia. Jos keskuspankki joutuukin laskemaan korkoja taantuman vuoksi voimakkaasti, niin silloin tyypillisesti laskevat myös osakekurssit. Silloin taas vastaavasti korkorahastot voivat nousta jopa ihan mukavasti. Jos nyt vuodenvaihteessa parin viimeisen kuukauden aikana korkosijoituksien myynnillä tulikin aika hyvin rahaa sisään, ihan samanlaista arvonnousua niissä ei ainakaan hetkeen nähdä, Kivipelto uskoo.

Hän lisää, että esimerkiksi eläkepäiviä varten sijoittavan ei välttämättä kannata pitää salkussaan korkosijoituksia, jos eläkkeeseen on pitkä aika.

Varmat kuponkimaksut

Oikeaa aikaa korkorahastojen myymiselle etsivän kannattaa Kivipellon mielestä katsoa enemmän omaa sijoitussuunnitelmaansa kuin markkinatilannetta. 

– Ehkä korkosijoituksilla ei ole paikkaa sellaisen sijoittajan salkussa, joka kestää osakemarkkinan heiluntaa. Pitkällä aikavälillä

korkorahastoilla on tietysti matalampi tuottopotentiaali, koska niissä on myös alhaisempi riskitaso kuin osakesijoituksissa.  
Vaikka korkosijoituksen arvolle ei tapahtuisikaan mitään, silti korkosijoittaja saa aina tuottoja joukkovelkakirjojen kuponkikoroista eli joukkolainan nimelliskoroista. 

– Velkakirjan kuponkikorkohan on vähän sama asia kuin osakkeesta maksettu osinko, Kivipelto sanoo.
Toisin kuin osingot, kuponkimaksut ovat aina varmoja: ne ovat korvausta sille taholle, joka on lainannut rahaa eli sijoittanut lainaajan velkakirjaan. Kuponkimaksut joukkovelkakirjoista maksetaan tyypillisesti kerran vuodessa ja viimeinen erä velan takaisinmaksun yhteydessä. 

– Osingon suhteen tilanne sen sijaan arvioidaan joka vuosi uudelleen, ja yhtiö voi kasvattaa tai laskea osinkoa. Vain yrityksen konkurssitilanteessa tai velkajärjestelyssä velkakirjan kuponkimaksu voisi jäädä saamatta, mutta varsinkin valtion velkakirjoista puhuttaessa tällaiset tilanteet ovat erittäin harvinaisia. Kuponkikoroista saatava tuotto on tiedossa tästä hetkestä sinne velkakirjan erääntymiseen saakka.  

Korkosijoituksen tuottoa kuitenkin heikentäisi, jos keskuspankit taas ryhtyisivätkin uudelleen jälleen nostamaan korkoja. Silti sekään ei riskeeraa korkosijoituksia.

– Vaikka ohjauskoron nostaminen laskisikin korkosijoituksen arvoa hieman, niin kuponkikoroista saatava juokseva tuotto nousisi myös: korkotason nousuhan nostaa myös kuponkikorkoja. Ja vaikka keskuspankit taas päinvastoin laskisivatkin ohjauskorkoja ja kuponkimaksut silloin olisivat pienempiä, niin vastaavasti taas laskeva korkotaso parantaa korkosijoitusten tuotto-odotuksia.

Omaisuuden suojana

Yksityissijoittajaa askarruttaa myös se, millä aikavälillä keskuspankkien laskemat ohjauskorot alkavat näkyä korkorahastojen tuotoissa.

– Odotukset tulevista koron laskuista on otettu huomioon aika lailla jo nyt. Ihan kuten osakemarkkinoilla, myös korkomarkkinoilla katsotaan jatkuvasti eteenpäin ja otetaan huomioon tulevat muutokset. Itse asiassa tällä hetkellä pohditaan sitä, ovatko odotukset koronlaskuista jo liiankin kovia. Keskuspankit eivät todennäköisesti kuitenkaan lopeta koronlaskuja tämän vuoden aikana, vaan jatkavat vielä seuraavaan vuoteen. Eli siinä mielessä korkosijoituksissa on potentiaalia tästä eteenpäinkin, Kivipelto sanoo.

Jos korkorahastot kuitenkin on myyty, milloin on taas oikea aika sijoittaa niihin?

–Yksityissijoittajan on vaikea ajoittaa lyhyt- tai pitkäaikaisia korkosijoituksia korkokäyriä seuraamalla, tämä vaatii jo todella pitkäjänteistä perehtymistä asiaan. Yksityissijoittajahan sijoittaa korkoihin usein aktiivisen rahaston kautta, joten hänen kannattaa jättää korkokäyrien seuraaminen korkosalkun hoitajalle. Jos osakemarkkinan heilunta pelottaa, niin ainahan on olemassa yhdistelmärahastoja, joissa on sekä osakkeita että korkoja. Merkittävää varallisuutta omistavilla isoilla sijoittajilla kuten eläkesäätiöillä on aina korkosijoituksia salkuissaan riskienhallinnan takia. Kun ei enää tavoitella maksimituottoa, vaan halutaan suojella omaisuutta, on tärkeää, että korkorahastot suojaavat omaisuutta huonoina pörssivuosina.
 

Lisää aiheesta "Sijoittaminen"