Vaikuttamissijoittaminen pyrkii edesauttamaan maataloutta ympäristöystävällisiin käytäntöihin. YK:n tekemän selvityksen mukaan peltomaan keskimääräinen laatu heikkenee globaalisti. Maaperän transitiota kestävään suuntaan pyritään edesauttamaan uudistavilla maatalouden käytännöillä. Maanviljelijän mahdollisuuksia pitkäjänteiseen työhön voidaan tukea myös sijoittamalla.

Peltomaita putoaa maailmalla pois käytöstä kuivuuden, eroosion sekä ylilannottamisen ja maaperän köyhtymisen vuoksi. Keskimääräinen olemassa olevan pellon elinaika on 60–70 vuotta, mutta joissakin maissa on arveltu, että peltomaalla on vain muutamia vuosia aikaa olla tuottava. Muun muassa EU:ssa halutaan edistää maataloutta uudistavia käytäntöjä maaperän hoitamiseksi ja tuotantokyvyn parantamiseksi.

S-Pankin rahastojohtaja Jussi Nykänen nostaa esiin toisenkin näkökulman eli sen, että peltotiloilla tehtävät ilmastomyönteiset toimenpiteet parantavat suomalaista ruokahuoltoa ja omavaraisuutta.

Rahasto rakentuu peltomaiden yhteisyritysten ympärille

S-Pankin viime joulukuussa lanseeraama Uudistava Maatalous -erikoisrahasto ilmoittaa pyrkivänsä edesauttamaan kaivattuja ilmastomyönteisiä maatalouden toimenpiteitä. Rahasto on pohjoismaalaisittain ainutlaatuinen uuden tyyppinen maatalouteen sijoittava rahasto, joka perustuu peltomaan takaisinvuokraukseen viljelijöille.

– Rahasto rakentuu maatalousyrittäjän ympärille. Yksittäisen maatalouden kanssa perustetaan yhteisyritys, joka pääomitetaan pääosin rahastolta tulevalla rahalla ja osa tulee yrittäjältä. Yhteisyritys ostaa peltoa ja vuokraa sen sitten maatalousyrittäjälle, kertoo S-Pankin rahastojohtaja Jussi Nykänen.

– Rakenteeltaan rahasto muistuttaa kiinteistörahastoa, joka ostaa kiinteistöjä ja vuokraa niitä.

Yhteistyökumppaneita S-Pankin joulukuussa 2021 julkaistulla Uudistava Maatalous- rahastolla on vielä harvakseltaan, mutta kiinnostus rahastoa kohtaan on selvästi noussut muun muassa lannoitteiden hintojen noustua.

Yhteistyökuvion kautta rahastollla on mahdollista ostaa yli 50 hehtaarin kokoisia peltokokonaisuuksia, joista maanviljelijän kanssa tehdään noin 15 vuoden vuokrasopimus. Pitkä vuokra-aika takaa viljelijälle rauhan työskennellä.

– Viljelijällä on myös mahdollisuus kasvattaa osuuttaan yhteisyrityksessä ja lopulta ostaa iso pelto itselleen kokonaan, mitä muuten ei välttämättä olisi mahdollisuus hankkia ilman suurta pankkilainaa. Yhteisyrityksen kautta hankintaa voi siten rahoittaa 15 vuoden aikana pikkuhiljaa ja pieniriskisesti, kertoo Nykänen.

Maatalouteen sijoittaminen on pieniriskistä ja tuotto vakaata

S-Pankin rahastolla on kaksi ansaintalogiikkaa: maatalousyrittäjältä saadun vuokran sitominen osittain pellon tuotantoon sekä se, että peltomaan arvon nousu ei heilahtele maailman markkinahintojen mukaan.

– Rahastolla haetaan 4–7 prosentin vuosituottoa. Peltomaan arvonmuodostus ei ole kiinni osakekurssien heilahteluista, jolloin sijoituksen riski on pienempi kuin esimerkiksi osakkeissa, velkakirjoissa tai muissa kiinteistösijoituksissa. Lisäksi peltomaan hinta ja tuotanto eivät korreloi useiden asioiden kanssa, mikä tekee siitä hyvän ja vakaan hajautustuotteen, Nykänen väittää.

Merkintöjä voi tehdä kvartaaleittain ja irtautua puolivuosittain. Rahastossa on kolme osuussarjaa, joista sijoituskooltaan pienin on 200 euroa.

Muun muassa polttoaineiden ja lannoitteiden hinnan nousu on jo jonkin aikaa vaikeuttanut maatalouden tilannetta, jolloin alaan sijoittaminen voidaan toisaalta kokea epävarmaksi.

– Maatalous on kansallisessa ja poliittisessa ”suojeluksessa”. Ruoantuotantoa ei voi päästää loppumaan eikä maatalouksia voi päästää suuressa mittakaavassa ajautumaan konkurssiin, rauhoittaa Nykänen.

– Lisäksi verotusjärjestelyillä ja maataloustuilla ala säilyy varmasti elinvoimaisena jatkossakin.