Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Arkiston helmet: Kumpi sijoittaa paremmin, tuulipukukansa vai guru?

Viisaan Rahan uudessa sarjassa paneudumme arkistojen aarteisiin ja selaamme esiin muistoja vuosien takaa.
 

Olen kuunnellut itseään guruina pitävien kommentteja tuulipukukansan toilailuista ja varojensa menettämisestä tyhmyyttään. Päätin ryhtyä selvittämään, mistä oikein on kysymys”, kirjoitti Jarmo Leppiniemi vuoden 2014 ensimmäisessä Viisas Raha -lehdessä.

Vuonna 2020 menehtynyt Leppiniemi oli kauppatieteiden tohtori ja muun muassa Osakesäästäjien Keskusliiton (nykyisin Suomen Osakesäästäjät) puheenjohtaja 24 vuoden ajan. Hänen selvitystyönsä siitä, pitävätkö puheet tuulipukukansan toilailusta ja tyhmyydestä paikkansa, alkoi oman kuvan tutkailulla:

Ensin halusin tietää, kuka kuuluu tuulipukukansaan. Se oli helppo selvittää: vilkaisu peiliin. Sana tarkoittaa tavallista ihmistä, joka sijoittaa omia rahojaan muun muassa pörssiin. Vastakohtana on guru, joka sijoittaa toisten rahoja tai jos ei ole saanut sijoitettavaa, puhuu ja kirjoittaa niiden säälittävistä virheistä, jotka ovat onnistuneet säästämään työllä, sijoittamalla ja perimällä saamiaan varoja.”

Leppiniemi päätyi käymään läpi, ketkä omistivat surkeimmin menestyneiden yhtiöiden osakkeita. Kävi ilmi, että sittemmin konkurssiin menneen Talvivaaran suurimmat sijoitukset oli tehty verovaroilla. Omistajina oli myös esimerkiksi koko joukko henkivakuutusyhtiöitä, samoin kuin tuohon aikaan huonosti menestyneiden Ahlstromin, Incapin ja Outokummun – eläkeyhtiöitä unohtamatta. Toki omistajien joukossa oli myös runsaasti tuulipukukansaa.

”Minua taitavampi guru tuskin on.”

Leppiniemi päätyi pohdinnoissaan siihen, mikä pohdituttaa edelleen – miksi esimerkiksi omien eläkevarojensa sijoittamisesta ei saa päättää itse?

Näyttää siltä, että todellisuudessa tuulipukukansa ja ammattilaiset häviävät ja voittavat samoissa kohteissa rintarinnan, gurut vain suurempia summia, koska heidän käytössään on suuren ihmisjoukon rahat. Peruskysymykseksi nouseekin, miksi minä antaisin toisten voittaa tai hävitä minun varoillani puolestani. Minua taitavampi guru tuskin on, koska samalla omistajalistalla näytään olevan, olipa kyse hyvästä tai huonosta kohteesta.

Koska tiedän tekeväni hyviä ja huonoja sijoituksia tasavertaisesti gurun kanssa, miksi antaisin tämän sijoittaa varani ja viedä (eri nimikkeillä) keskimäärin kolme prosenttia sijoituksestani vuosittain. Kun olen tehnyt sijoitukseni itse - ja sijoittanut myös tuon vuotuisen kolme prosenttia omaan varallisuuteeni – olen vuosien varrella saanut paljon sellaista, johon en olisi palkallani koskaan yltänyt; vaikkapa sen loma-asunnon, johon tätä kirjoittaessani olen matkalla ja jonka naulakosta otan perille päästyäni tuulipukuni ja ryhdyn pihatöihin.

Leppiniemi päättää selvityksensä toteamalla, ettei ylivertaisia sijoittajaguruja ole olemassa: ”sen sijaan yli-ihmiskompleksi on niin paha tauti, että pitäisin varani kaukana siihen sairastuneista.

”Kun raha pitää tienata ajamalla, sitä oppii arvostamaan.”

Erilaiset ”gurut” kehottavat välttämään sijoittamista, kun taksikuskitkin puhuvat pörssiosakkeista. Leppiniemi sen sijaan kehottaa välttämään niitä osakkeita, joiden ympärillä gurut hääräävät.

”Kun raha pitää tienata ajamalla, sitä oppii arvostamaan, eikä väärä varmuus omasta ylivertaisuudesta niin helposti nouse päähän. Pelkään taksikuskin sijoitusneuvojen sijasta tilanteita, joissa monta gurua häärii saman sijoituskohteen ympärillä. Sellaisissa ovat syntyneet suurimmat pörssivahingot, realismi on hävinnyt ja hintoihinkin on muodostunut kupla.

Lisää aiheesta "Sijoittaminen"