Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Vastuullisuus näkyy aiempaa vahvemmin eurooppalaiskuluttajien ostopäätöksissä

Yhdysvalloista Suomeenkin rantautunut Black Friday on vähittäiskauppojen alennusjuhlaa. Kuitenkin tuore raportti kertoo, että kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia vastuullisuus- ja ympäristöasioista, mikä puolestaan näkyy kulutuksen pienentämisenä ja omien kulutustottumusten tarkasteluna. Samoin kiinnostus käytettyjen tuotteiden ostoihin on kasvussa.

Neljä kymmenestä eurooppalaisesta sanoo, että kiinnostus vastuullisuuteen on motivoinut heitä vähentämään kulutustaan, selviää Intrumin European Consumer Payment -raportista. Raportin mukaan 42 prosenttia eurooppalaisista kuluttajista 24 Euroopan maassa oli yhtä mieltä väittämän kanssa, että ”Kiinnostukseni vastuullisuuteen on vähentänyt motivaatiotani kuluttaa”.

Kreikassa 61 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väittämän kanssa, Slovakiassa ja Romaniassa luku oli 58 prosenttia ja Portugalissa 57 prosenttia. Asenteiden muuttumista on havaittavissa myös muualla Euroopassa, vaikkei yhtä voimakkaana.

Konservatiivisimmat kuluttajat löytyvät Hollannista ja Iso-Britanniasta, joissa vain 29 prosenttia kuluttajista sanoo vastuullisuuden vähentäneen heidän kulutustaan. Suomi sijoittui lähelle eurooppalaista keskiarvoa, sillä meillä 43 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä väittämän kanssa.

Vastaliikkeet nostavat suosiotaan

Vastuullisen kuluttamisen ja ylikuluttamisen ympärillä käydyillä keskusteluilla on vaikutusta ostopäätöksiin ja käyttäytymiseen. Black Fridayn rinnalle on noussut vastaliikkeitä, kuten White Monday, jota vietettiin 25. marraskuuta.

White Monday -liike kannustaa ihmisiä kierrättämään, korjaamaan ja vuokraamaan käytettyjä vaatteita ja tavaroita eli toisin sanoen omaksumaan kiertotalouden periaatteita ja vaikuttamaan siten syntyvän jätteen ja hävikin määrään. Tapahtuman järjestäjät Henning Gillberg ja Alexandra Davidsson kuvailevat White Monday -tapahtumaa "vetonaulana yrityksille ja yksityishenkilöille kohti kierrätykseen perustuvaa kuluttamista".

Varsinkin nuoret kertovat vastuullisuuden vähentäneen heidän kulutustaan – tutkimuksessa näin vastasi 47 prosenttia nuorista. Kyse ei kuitenkaan ole vain nuorison jutusta, vaan jokaisessa ikäryhmässä tulos oli yli 40 prosenttia, mikä osoittaa, kuinka kauaskantoisia vaikutuksia keskustelulla vastuullisuudesta on ollut.

Some ohjaa

Intrumin raportin tulokset kertovat sosiaalisen median vaikuttavan ja ohjaavan kuluttamista. 32 prosenttia eurooppalaisista kuluttajista kertoo, että some on lisännyt heidän tietoisuuttaan eettisesti kestävistä tuotteista. Suomen, Kreikan ja Portugalin vastaajat olivat useimmin samaa mieltä väittämän kanssa.

Toisaalta sosiaalinen media myös lisää ylikuluttamista, sillä hieman suurempi osuus vastaajista, 39 prosenttia, yhtyi väitteeseen, jonka mukaan ”sosiaalinen media aiheuttaa painetta kuluttaa enemmän kuin minun pitäisi”.

- Vastuullinen kuluttaminen on järkevää terveen talouden näkökulmasta. Intrum tukee tätä kehitystä, pääjohtaja Mikael Ericson toteaa.

Ei enää vain uutta

Kierrätys on etenkin nuorten ikäluokkien suosiossa. Toisen tutkimuksen, iTapsan Bilendi Oy:llä teettämän kyselyn mukaan, 28 prosenttia alle 24-vuotiaista ostaisi erittäin tai melko todennäköisesti käytetyn puhelimen uutta hankittaessa.

Mielenkiinto käytettyjä puhelimia kohtaan vähenee vastaajan iän myötä. Vastaava luku 45–54-vuotiaiden keskuudessa on enää 16 prosenttia.

– Etenkin nuoret ostavat entistä useammin käytetyn puhelimen. Markkinoille on viime vuosien aikana ilmestynyt yrityksiä, jotka ostavat, huoltavat ja myyvät käytettyjä puhelimia. Luotettava, kaupallinen toimija välikätenä tekee käytetyn puhelimen ostamisesta turvallista. Ennen käytetyt puhelimet vaihtoivat omistajaa lähinnä yksityisten ihmisten välisessä kaupanteossa, iTapsan toimitusjohtaja Niklas Koponen sanoo.

Vanha luuri jää usein laatikkoon

Mobiillilaitteiden kierrätyksessäkin on vielä tehostettavaa. Vaikka kiinnostus käytettyjä puhelimia kohtaan on kasvanut, vanha puhelin jää yhä usein pöytälaatikkoon lojumaan. Jopa 56 prosenttia vastaajista kertoi, että vanha puhelin jää varapuhelimeksi sen jälkeen, kun uusi puhelin on hankittu.

– Puhelin on niin tärkeä osa arkea, että moni näyttää pitävän mielellään varapuhelinta kaapissa kaiken varalta. Ihmiset eivät ehkä ole tulleet ajatelleeksi, että käytetyn puhelimen vaihtoarvo voi kattaa tuntuvankin osan uuden puhelimen hankinnasta, Koponen toteaa.

Kyselyn mukaan 14 prosenttia antaa vanhan puhelimen vaihdossa, noin kymmenen prosenttia kertoo vievänsä vanhan puhelimen kierrätykseen ja miltei 20 prosenttia myy tai antaa vanhan puhelimen eteenpäin.

 

iTapsa ylläpitää verkkokauppaa, joka ostaa ja myy käytettyjä puhelimia. Yhtiön tilaama kyselytutkimus tehtiin tämän vuoden heinäkuussa. Kohderyhmään kuuluivat 18–60-vuotiaat suomalaiset, jotka omistavat älypuhelimen. Kyselyyn osallistui 1 208 vastaajaa.

Lisää aiheesta "Oma talous"