Talouskasvu hidastuu ensi vuonna 1,6 prosenttiin, ennustaa valtiovarainministeriö. Kuluvana vuonna kasvua on vielä 2,4 prosenttia. Kasvu on hiipumassa edelleen lähivuosina: 1,2 prosenttiin vuonna 2020 ja seuraavana 1,1 prosenttiin.

Tämä on kuitenkin VM:n mukaan edelleen kasvupotentiaalin yläpuolella olevaa tahtia. Mutta kes¬kipitkällä aikavälillä eli vuosina 2022–2023 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin.

Maailmankauppa kasvaa ennustejaksolla aiempaa hitaammin, mikä heijastuu myös Suomen viennin kasvuun. Näkymät Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla ovat heikentyneet, vaikka VM:n mukaan ensi vuodesta eteenpäin vientikysyntä kasvaakin taas nopeammin.

Julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu ensi vuonna, mutta alkaa sen jälkeen vähitellen heikentyä, ellei uusiin toimiin ryhdytä. Myös julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy 2020-luvun alkuvuosina uudelleen kasvuun.

Lahde: Valtionvarainministeriö

-Suomen talouden kasvu on vaimenemassa. Nopeampi kasvu ja korkeampi työllisyys vaatisivat tuhtia kysyntää maailmantaloudessa, maltillista kustannusten nousua Suomessa sekä tehokkaita toimia, joilla työn kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee, rakenteellinen työttömyys alenee ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat aktivoituvat hakemaan töitä, osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander kuvailee.

VM:n kesän kokonaistaloudellinen ennuste ei sisällä pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa linjattuja talouspoliittisia toimenpiteitä vuosille 2020–2023. Niitä arvioidaan enemmän syksyn katsauksessa.

Viennin näkymät heikkenevät, investoinneissa pirteyttä

Viennin määrä kasvaa tänä vuonna 2,9 prosenttia laivatoimitusten ajoituksesta johtuen. Muilla teollisuuden aloilla kasvu jää VM:n mukaan vaatimattomaksi. Näkymät vientimarkkinoilla ja maailmantaloudessa heikentyvät, ja viennin kasvuvauhti hidastuu vuoden 2021 lähetessä. 

Kauppataseen ylijäämä nousee ennustejakson loppupuolella lähes 1,5 miljardiin euroon, mutta palvelutase pysyy yli 2,5 miljardia euroa alijäämäisenä. Vaihtotase pysyy alijäämäisenä, sillä tuotannontekijäkorvausten ja tulonsiirtojen alijäämä ei pienene.

Yksityisten investointien arvioidaan kääntyvän laskuun vuoden 2019 aikana, mutta julkiset investoinnit jatkavat kasvuaan. Muun talonrakentamisen kuin asuntojen, kuten myös maa- ja vesirakentamisen kasvua, lisäävät erityisesti julkiset investoinnit. 

-Kuluvan vuoden vaatimattomasta kasvusta huolimatta tuotannollisten investointien kasvunäkymät ovat varsin valoisat, koska Suomessa on valmisteilla monia suuria miljardiluokan investointihankkeita, katsauksessa todetaan.

Pidemmällä ajalla kotimaisista riskeistä korostuu suurhankkeiden merkitys investoinneille. Jos suurhankepäätöksiä ei tehtäisi, investoinnit kasvaisivat huomattavasti vähemmän. Jos taas suurin osa hankkeista toteutuisi, investointiennuste olisi alimitoitettu.

Työllisyydessä huippu 2021

Yksityisen kulutuksen kasvu pysyy vakaana. Sitä tukee ansiotason nousu sekä työllisyyden koheneminen. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu jatkuu nopeana.

Kuitenkin talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen nousu alkavat asteittain heikentää työllisten määrän kasvua. Työttömyysasteen aleneminen finanssikriisiä edeltäneen suhdannehuipun lukemiin lisää työmarkkinoiden kireyttä, mikä puolestaan vahvistaa palkankorotuspaineita ja synnyttää talouteen työvoimakapeikkoja eli toimialoja, alueita ja ammattiryhmiä, joille ei löydy työntekijöitä tai töitä.

Työllisyysaste nousee 73,5 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä työikäisen väestön edelleen vähentyessä. Samalla työttömyysaste laskee 6,2 prosenttiin.

Työttömyysasteen alentuessa ja työvoimakapeikkojen lisääntyessä ansiotason nousun arvioidaan lähestyvän lähivuosina 2000-luvun keskimääräistä, noin kolmen prosentin vuosittaista kasvuvauhtia.

Hidastuvan talouskasvun oloissa nousevat palkat kuitenkin heikentäisivät Suomen kilpailukykyä, joskin tilanne on keskeisissä kilpailijamaissa samanlainen.

Inflaation VM odottaa kiihtyvän vain vähän, mutta ansiotason nousun ennakoidaan välittyvän vähitellen hintoihin laajemmin samalla, kun kulutuskysyntä kasvaa tasaisesti.

Työllisyystoimia tarvitaan julkisen talouden turvaksi

Kolme vuotta jatkunut hyvä suhdanne on kohentanut julkisen talouden tilaa. Julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu edelleen ensi vuonna, mutta alkaa sen jälkeen vähitellen heikentyä. Myös julkinen velka suhteessa bkt:hen kääntyy VM:n mukaan vähitellen uudelleen kasvuun. Julkista taloutta heiken¬tää väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu.

Julkisen talouden alijäämä kasvaa noin kahteen miljardiin euroon vuoteen 2023 mennessä. Julkisen talouden sektoreista työeläkelaitokset ovat ylijäämäisiä, kun taas valtionhallinnon ja paikallishallinnon menot ylittävät tulot. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon yhteenlaskettu alijäämä kasvaa vuoteen 2023 mennessä jo lähes viiteen miljardiin euroon.

Vaikka VM:n kokonaisarvio ei ota huomioon hallitusohjelmassa linjattuja tavoitteita, ministeriö on silti tehnyt katsaukseen laskelman sen toimenpiteistä ja tavoitteista. 

-Hallitusohjelmassa talouspolitiikan yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan julkisen talouden tasapainottaminen normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa vuoteen 2023 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että hallitusohjelmassa tavoiteltu 75 prosentin työllisyysaste toteutuu hallituskauden aikana. Työllisyysasteen vahvistaminen puolestaan edellyttää merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät sekä työvoiman tarjontaa että kysyntää, VM toteaa.

Maailmantalouden kasvu jatkuu hitaampana

Maailmantalouden kasvu hidastuu tänä vuonna huomattavasti viime vuodesta. Hidastuminen johtuu pitkälti Yhdysvaltain ja Kiinan välisestä kauppakonfliktista, mikä on hidastanut myös maailmankaupan kasvua.

Euroalueen näkymät heikentyivät viime vuonna, mutta tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä talouskasvu oli kuitenkin odotuksia nopeampaa monessa eurooppalaisessa taloudessa. Kotimainen kysyntä ylläpitää kasvua keskeisissä talouksissa, vaikka viennin näkymät ovat vaatimattomammat. 

Yhdysvaltain talouskasvu oli odotettua vahvempaa kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden lopun vaatimattomamman kehityksen jälkeen. Keskimäärin kasvu kuitenkin hidastuu viime vuodesta yksityisen kulutuksen vaikutuksen heikennyttyä.

-Yhdysvaltain kauppapolitiikan vaikea ennustettavuus korostaa maailmankaupan voimakkaan hidastumisen riskiä. Britannian sopimukseton EU-ero heikentäisi Euroopan näkymiä. Italian talouspolitiikkaan liittyvät riskit voivat konkretisoitua euroalueella. Geopoliittisten jännitteiden kärjistyminen nostaisi raakaöljyn hintaa, VM summaa lähiaikojen riskejä.