Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Leila Loustilla on jo parinkymmenen vuoden kokemus treidaamisesta. Lari Alenius osti ensimmäiset osakkeensa vuonna 2018 ja siirtyi nopeasti treidaajaksi. Kuvat: Leila Lousti & Maiju Jokinen

Treidaaminen vaatii ammattitaitoa – Vain harva vuolee kultaa

Treidaaminen vaatii riskinsietokykyä ja lehmän hermoja. Joillekin se mahdollistaa helpon elämän. Toiset onnistuvat vasta kovan puurtamisen jälkeen, toiset eivät juuri koskaan.

Päiväkauppa eli treidaaminen on ajan ilmiö. Päiväkaupalla tarkoitetaan sitä, että ostetaan ja myydään osakkeita tai muita hyödykkeitä samana päivänä nopean voiton tavoittelemiseksi.

Treidaajan tunnistaa siitä, että hän ottaa muita sijoittajia isompaa riskiä ja yrittää hyötyä sekä nousevista että laskevista markkinoista tehden päivittäin runsaasti kauppoja. Nopeiden kauppojen vahvana perustana on yleensä tekninen analyysi ja lisäksi vähän mutua.

Mitä pitempään pörssikurssit nousevat, sitä useampi haluaa tehdä päiväkauppaa. Suomen runsaasta 900 000 osakesijoittajasta arviolta viitisen tuhatta käy päiväkauppaa.

Maailmalla treidaaminen on ollut kasvava trendi jo toistakymmentä vuotta, ja Suomessakin se alkaa vähitellen olla hyväksytty kaupanteon muoto. Pohjoismainen osakevälittäjä Nordnet on suomalaisen treidaamisen edelläkävijä. Se perusti pörssihuoneen ahkerimmille treidaaja-asiakkailleen jo vuonna 2008.

–  Annamme maksutta kalustetut tilat noin kymmenen treidaajan käyttöön. Infrat ovat talon puolesta, samoin tärkeimmät kaupantekotyökalut. Jotkut ovat kuitenkin rakentaneet oman persoonallisen työpisteensä omilla koneilla ja näytöillä. Onhan tämä heidän työpaikkansa, Nordnetin Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen kertoo.

Nordnetin ansaintalogiikka on, että treidaajat tuovat yritykselle kaupantekovolyymiä, jonka provisioilla katetaan vuokrattujen tilojen kulut. Treidaajien pitää kaupanteollaan saavuttaa tietty volyymi pätevöityäkseen joukkoon.

Pörssihuone sijaitsee Helsingin Erottajalla, mutta se muuttaa huhtikuun alussa isompiin ja mukavampiin tiloihin Bulevardille.

– Tulijoita riittäisi. Voimme kuitenkin ottaa vain muutaman treidaajan lisää, Tuppurainen toteaa.

Hän arvioi, että Nordnetillä on Suomessa muutama tuhat treidaaja-asiakasta. He muodostavat kuitenkin vain murto-osan yrityksen asiakkaista. Suurin osa treidaajista toimii yksikseen, eikä kaipaa kanssakäymistä kaupanteossaan. Treidaaminen on miesvaltainen ala, sillä vain joka kymmenes treidaaja on nainen.

Harva vuolee kultaa

Kuvaavaa teknisen analyysin avulla treidaamiselle on, että jotkut mielellään ylpeilevät voitoillaan ja että harva haluaa tunnustaa tappionsa.

– Meidän asiakkaidemme joukossa on tosin muutama, joka on tehnyt merkittävääkin tulosta, mutta suurin osa on hävinnyt osan tai kaikki varansa, sanoo Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi.

Hän toteaa, että meininki somekanavilla antaa yleensä liian myönteisen kuvan, koska ihmiset halua­vat uskoa ja uskotella, että treidaaminen on yhtä kuin helppoa rahaa.

– Mikään akateeminen tutkimus ei kuitenkaan osoita, että teknisellä analyysillä treidaaminen tuottaa voittoa pitkällä aikavälillä. Jos rahanteko olisi niin helppoa, kaikki sijoitus- ja hedgerahastot treidaisivat menestyksekkäästi sen avulla. Jos useampi toimija analysoi markkinoita samoilla työkaluilla, he voivat väliaikaisesti luoda toivotun käyttäytymisen. Pitkä kurssien lasku kuitenkin harventaa rivit niin ohuiksi, ettei tekninen analyysi enää toimi, Paasi kiteyttää.

Hän muistuttaa, että teknistä analyysia on käytetty jo 1930-luvulta lähtien ja että siihen aina palataan pitempien nousukausien aikana. Paasi toivoo, että treidaajat onnistuvat lopettamaan hyvissä ajoin ennen laskukauden alkua, jotta he eivät menettäisi sekä omia että mahdollisesti lainattuja rahojaan.

– Markkinoiden käyttäytymisen muuttuminen olisi hyvä huomata ajoissa, ettei tule hävinneeksi kaikkia voittojaan kuten kasinoissa. Ylensä sen huomaa vasta jälkikäteen.

Helpompi elämä treidaamalla

Turkulainen Leila Lousti kuuluu Nordnetin pörssihuoneen treidaajiin, mutta korona-aikana hän käy kauppaa myös kotoaan Turusta.

– Teen kymmeniä,  keskimäärin 12 000–13 000 euron kauppoja päivässä. Viime vuonna niitä oli noin 4 500, Lousti kertoo.

Hän on pitkän linjan treidaaja, joka kiinnostui osakkeista jo parikymmentä vuotta sitten. Vuonna 2005 Lousti irtisanoutui työstään pystyäkseen hoitamaan kaksivuo­tiasta poikaansa paremmin. Samalla elämä muuttui hieman helpommaksi ja mukavammaksi, kun päivähoidon ja työn aikataulujen säätäminen loppui.

Siitä lähtien hän on treidannut ammatikseen, pystynyt hankkimaan sillä elantonsa ja rakennuttamaan perheen omakotitalon, vaikka treidaaminen ei aina ole voitollista.

Joskus sattumallakin on osansa

Lousti käy kauppaa pääasiassa suomalaisilla, muilla pohjoismaisilla ja amerikkalaisilla osakkeilla. Lisäksi hän käy – riskityylilleen uskollisena – kauppaa neljällä eri kryptovaluutalla.

Hänen toimintatapansa ja strategiansa ovat yksinkertaiset ja selkeät.

– Luen analyytikoiden aamukatsaukset ja suunnittelen työpäiväni niiden pohjalta. Markkinapaikkojen avauduttua katson, missä papereissa on liikettä ja heittäydyn mukaan ostamalla tai myymällä lyhyeksi niitä.

Aika ajoin hän turvautuu myös swingiin eli saa kaupalleen lisää potkua pitämällä osakkeet yön yli tai jopa pari päivää. Mihinkään yksittäiseen osakkeeseen tai toimialaan hän ei ole kuitenkaan erikoistunut.

Pitkällä urallaan Lousti on luonnollisesti kokenut niin myötä- kuin vastoinkäymisiä.

– Suurin päivätuotto tuli Microsoftin ostettua Nokian puhelinliiketoiminnan, jolloin olin sattumalta isolla niin sanotulla longipossalla eli veikannut osakkeen nousun puolesta yön yli Nokiassa. Suurin tappio on tullut samalla osakkeella, kun olen mennyt huonoon tulokseen longina tai hyvään shortina eli veikannut osakkeen laskun puolesta.

Koulutus on treidaajalle tärkeää

Lousti toteaa, että samoja virheitä tulee välillä toistettua, mistä pitäisi ottaa opikseen.

– Minun tulisi myös tukeutua enemmän tekniseen analyysiin.

Hän painottaa, että tullakseen hyväksi treidaajaksi on aina opiskeltava lisää. Omana vahvuutenaan hän pitää tiettyä viileyttä ja kykyä olla reagoimatta tunteella voittoihin ja tappioihin.

Pitkän kokemuksen lisäksi Loustilla on vankka teoreettinen tausta. Hänellä on käytynä useampi entisen työnantajansa järjestämä sijoituskurssi, minkä lisäksi hän on suorittanut sijoitusneuvojan tutkinnon Markkinointi-instituutissa (nyk. Rastor-instituutti)  sekä Suomen Arvopaperivälittäjäyhdistyksen sijoittajatutkinnot.

– Jatkan varmaan jollain tasolla kaupantekoa pörssissä vielä pitkään. Tuskin teen päiväkauppaa loppuelämäni, mutta osaamista riittää myös tavanomaiseen sijoittamiseen.

Tavoitteena saada treidauksesta kokopäivätyö

Lari Alenius on ollut tuttu näky viimeisen puolentoista vuoden aikana treidaajien yhteisessä tilassa Helsingin Kampissa. Mutta korona-aikana alaa ahkerasti itsekseen opiskeleva 23-vuotias treidaa kotoa käsin.

Alenius käy paraikaa oman elämänsä yliopistoa. Ylioppilastutkinnon jälkeen kaikki on pyörinyt treidaamisen ympärillä. Häntä voi myös sanoa alan harjoittelijaksi. Treidaamisella ei vielä elä, mutta pyrkimyksenä on saada siitä kokopäivätyö. Ensimmäinen miljoona on toivottavasti tilillä noin kymmenen vuoden kuluttua.

– Ostin ensimmäiset osakkeeni vuonna 2018. En ollut edes kuullut päiväkaupasta, mutta mietin, että voisi olla fiksua kotiuttaa voitot viikoittain. Seuraavana vuonna rupesin tutkimaan treidaamista ja tein syksyllä ensimmäiset kauppani pienillä panoksilla.

Ensimmäisen puolen vuoden aikana tuli takkiin noin 40 prosenttia muun muassa koronadipin takia. Tätä kirjoitettaessa Aleniuksen salkku on 50 prosenttia plussalla.

Kultaa ja hopeaa rahaksi

Osakkeista Lari Alenius siirtyi öljyyn ja indekseihin. Nykyisin hän on erikoistunut kultaan ja hopeaan.

– Näillä hyödykkeillä on korkea­mpi volatiliteetti kuin osakkeilla, joten voittomahdollisuudet ovat paremmat.

Jalometalli- ja öljytreidaaja toimii kutakuinkin samalla tavalla kuin osaketreidaaja.

– Seuraan esimerkiksi OPECin uutisia, keskuspankkien liikkeitä ja työllisyyslukuja – itse asiassa kaikkea, mikä vaikuttaa markkinoihin.

Lisäksi hän keskustelee pörssihuoneen kollegojensa kanssa, osallistuu keskusteluihin WhatsAppissa ja Twitterissä.

Osto- ja myyntipäätökset Alenius perustaa 80-prosenttisesti tekniseen analyysiin. Loput on fundamenttianalyysia höystettynä fiiliksellä. Häntä houkuttelevat myös eri instrumenttien, kuten optioiden ja futuurien, opiskelu ja käyttäminen.

– Kaikki kiinnostaa, paitsi valuutat ja kryptovaluutat.

Treidaaminen vaatii malttia

Lari Alenius noudattaa toiminnassaan muutamaa tärkeää periaatetta. Hän painottaa, että treidaajan – aivan kuten osakesäästäjän – on hyvä elää säntillistä elämää.

– Kun teen hyvän tilin, laitan osan sivuun enkä ota uusia positioita. Ei pidä ahnehtia. Kun tulee takkiin, on parempi ottaa loppupäivä rennosti ja lähteä vasta seuraavana päivänä uudestaan mukaan pienemmillä positioilla, jotta itsevarmuus palaisi. Jos luulee saavansa tappionsa takaisin, tilanne yleensä pahenee, hän neuvoo. 

Juttu on alun perin julkaistu Viisas Raha -lehden numerossa 2/2021.

Lisää aiheesta "Oma talous"