Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Tiedosta sijoittamisen riskit

Mitä tarkoittavat yritys-, markkina- ja valuuttariski? Miten osakesijoittaja voi suojautua niiltä? Tärkeää on myös tunnistaa oma riskinottokyky.

Osakesijoittamiseen liittyy aina riskejä. Ei kuitenkaan kannata lähteä minimoimaan riskejä nollaan, sillä samalla tuotto-odotus lysähtää. Riski ja tuotto-odotus kulkevat käsi kädessä.

Fiksua on tunnistaa oma riskinottokyky ja toimia sen mukaan. Parhaiten omaan riskinottokykyyn pääsee kiinni miettimällä, milloin sijoitettavia varoja tarvitaan. Jos henkilö on nuori ja suunnittelee tarvitsevansa sijoitussalkun rahoja vasta eläkkeellä, on aikajänne useita vuosikymmeniä ja riskiä on varaa ottaa rutkasti. Koko sijoitusaikana luvassa on luultavasti useita kurssinousuja ja -laskuja, jotka pitkä aikaväli tasaa. Sen sijaan jos varoja tarvitaan jo parin vuoden kuluttua esimerkiksi asunnon ostoon, kannattaa salkun osakepainon olla huomattavasti pienempi.

Riskinottokyvyn lisäksi jokaisella sijoittajalla on oma temperamenttiin sidottu riskinottohalunsa. Riskinottohalu voi olla alempi kuin -kyky.

– Jos salkun arvo putoaa 20 prosenttia, pystytkö edelleen nukkumaan yösi hyvin?, havainnollistaa sijoitusjohtaja Kaisa Alamäki Nooa Säästöpankista.

Hajautus alentaa riskiä

Hajautus on sijoittajan ainoa ilmainen lounas, kuuluu vanha sanonta. Hajauttamalla pystyy pienentämään salkun riskiä tuotto-odotuksen kärsimättä. Sen sijaan kaikille yrityksille yhteistä markkinariskiä hajautuskaan ei pienennä.

Salkunhoitaja Topias Kukkasniemi Mandatum Lifesta on huomannut, että suomalaisilla sijoittajilla on parantamisen varaa erityisesti maantieteellisessä hajauttamisessa.

– Suomalaisten sijoittajien sijoitukset keskittyvät suurelta osin kotimaahan. Sijoitusten hajauttaminen Suomen ulkopuolelle voisi olla hyödyllistä koko salkun riskitason kannalta, hän sanoo.

Osakkeita kannattaa valita lisäksi eri toimialoja edustavista yhtiöistä, sillä eri toimialat reagoivat markkinoiden muutoksiin eri lailla. Helsingin pörssissä on edustettuina runsaasti teollisuus- ja konepajayhtiöitä, mutta esimerkiksi kuluttajatuoteyhtiöitä on vähemmän. Niitä voi lähteä hakemaan vaikkapa Ruotsista tai laajemmin maailmalta.

Kolmas tapa hajauttaa sijoituksia on ajallinen hajautus: sijoitetaan pienissä erissä esimerkiksi kuukauden välein, ei kaikkea yhdellä kertaa.

– Suurimmalla osalla ihmisistä ajallinen hajautus tulee luonnostaan, jos säästetään kuukausittain osa tuloista, Kukkasniemi toteaa.

Alamäki herättelee sijoittajia tarkastelemaan myös sijoitusten likviditeettiä eli sitä, kuinka nopeasti varat ovat otettavissa käyttöön. 

– Suomalaisten ongelma on se, että laitetaan varat kiinni epälikvideihin kohteisiin. Omistetaan seiniä tai koko sijoitusvarallisuus on kiinni muutamassa päälistan osakkeessa. Osa rahoista on hyvä olla vaikkapa globaaleissa sijoitusrahastoissa, joita voi tarvittaessa myydä. Tämä palvelee monella tapaa eli tuo salkkuun likviditeetin lisäksi hajautusta, hän sanoo.

Koronnosto akuutti uhka

Tällä hetkellä yksi suuri riski osakesijoittajalle on se, jos Yhdysvaltain keskuspankki Fed nostaa ohjauskorkoa liian nopeasti hillitäkseen inflaatiota. Se alkaisi tukahduttaa talouskasvua. 

– Nousumarkkinaa on takana jo monta vuotta. Tyypillisesti nousukausi ei kuole pitkään ikään, vaan jokin tapahtuma laukaisee suhdannekäänteen. Historiaa tarkastellessa tämä tapahtuma on usein ollut keskuspankin liian nopea koronnostotahti, Kukkasniemi sanoo.

Alamäki povaa, että tulossa on myös enemmän volatiliteettia eli heiluntaa. 

– Jo tänä vuonna ollaan nähty Pohjois-Amerikan markkinassa korjausliikkeet tammi-, maalis-, kesä- ja lokakuussa. Ollaan menossa kohti volatiilimpaa ja ehkäpä myös samalla normaalimpaa markkinaa. Sijoittaja voi hyötyäkin heilunnasta ostamalla halvemmalla, Alamäki sanoo.

Yksi tämänhetkinen riski osakemarkkinoilla on se, jos yhtiöt eivät yllä niihin kohdistuviin odotuksiin tuloskasvusta.

– Sijoittajat ovat hinnoitelleet nykyisiin osakkeiden hintoihin aika korkeat odotukset tuloskasvusta. Kokonaisuudessaan markkina on vielä yltänyt näihin odotuksiin, vaikka yksittäisten yhtiöiden kohdalla on nähty odotuksista jäämistä, Kukkasniemi sanoo.

 

Termit tutuksi

Yritysriski kuvaa yrityskohtaista riskiä. Tunnetaan myös vastapuoliriskinä tai epäsystemaattisena riskinä. Jos sijoittaja hankkii osakkeita yhtiöstä, jonka talous on huonossa kunnossa, yritysriski on korkea. Sijoittamalla useampaan kuin yhteen yhtiöön voi pienentää yritysriskiä. Kun salkkuun sisältyy erittäin monta yhtiötä, jäljellä on enää markkinariski.

Markkinariski eli systemaattinen riski on kaikille yrityksille yhteinen. Siltä ei voi välttyä edes hajauttamalla sijoituksia laajasti. Markkinariski kuvaa koko globaalin osakemarkkinan yhteistä riskiä. 

Valuuttariski tulee kyseeseen, jos sijoittajan kassavirta on eri valuutassa kuin kotivaluutta, esimerkiksi suomalaisella sijoittajalla dollareissa. Valuuttakurssien muutokset voivat suurentaa tai pienentää tuottoa. Yhtiötasolla valuuttariski voi vaikuttaa sekä kustannusrakenteen että myynnin kautta: jos esimerkiksi yhtiö ostaa raaka-aineensa dollareissa ja tekee myynnit euroissa, dollarin vahvistuminen on sille negatiivinen seikka. 

Luottoriski liittyy korkosijoittamiseen. Luottoriski merkitsee vaaraa siitä, että yritys tai valtio ei selviydy velanmaksusta.

Lisää aiheesta "Oma talous"