Asuinrakennuksissa sattuneissa tulipaloissa palovaroitin toimi vain 38 prosentissa ja joka neljännessä palaneessa kiinteistössä ei ollut palovaroitinta lainkaan.
Safetumin Pelastusturvallisuuden vuositilastossa hyvän arvosanan sai vain 10 prosenttia ja riskiryhmään kuului 32 prosenttia.
Pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetumin asiantuntijoiden tekemissä riskikartoituksissa arvioitiin viime vuonna 4 000 kiinteistöä eri puolella Suomea ja arvioinnissa otettiin huomioon 175 eri osa-aluetta.
Näiden kartoituksien pohjalta laaditun vuositilaston mukaan vain 39 prosenttia kiinteistöistä on pitänyt riskien arvioinnin ajan tasalla.
Lakisääteisen pelastussuunnitelman mukaisia turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä toteutetaan edelleen välttävästi. Viime vuonna 36 prosenttia kiinteistöstä oli jättänyt savunpoistojärjestelmän vuosihuollon tekemättä ja joka neljännessä kohteessa käsisammuttimien toiminta oli tarkastamatta.
– Esimerkiksi kuudessa kymmenestä talossa palovaroittimet on jätetty huoltamatta, Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin toteaa.
– Tällaiseen laiminlyöntiin ei ole sellaista selitystä, jonka voisi hyväksyä. Palovaroitin ei pelasta nukkuvaa ihmistä, jos se ei toimi.
Kiinteistöjen turvallisuusindeksin keskiarvo oli 63 pistettä vuonna eli yksi piste enemmän kuin vuotta aiemmin. Riskiryhmään kuuluvien kiinteistöjen osuus kohosi kuitenkin 32 prosenttiin edellisvuoden 28 prosentista. Jurvelinin mukaan hyvään arvosanaan ylsi viime vuonna vain 10 prosenttia tarkastetuista kiinteistöistä.
Alueellisessa vertailussa parhaiten on onnistunut Espoo, jonka taloyhtiöt hoitivat turvallisuutta viime vuonna lähes kaikilla osa-alueilla paremmin kuin verrokkinsa. Helsingin tulokset paranivat, mutta Turku jäi vertailun viimeiseksi kuten edellisvuonnakin.
– Jonkinlainen kahtiajako näkyy myös taloyhtiöiden johtamisessa. Parhaimmisto kehittää aktiivisesti kaikkea toimintaa, myös turvallisuutta. Osa taas keskittää tarmonsa ja luovuutensa kaiken vaivannäön minimoimiseen. Keskeisin riski on, ettei vaaroja arvioida lainkaan tai arviointi on epäsäännöllistä.
Pelastuslaki 379/2011 edellyttää, että kaikissa kiinteistöissä on ajantasainen riskien arviointiin perustuva pelastussuunnitelma.
Jurvelin toivoo, että myös kiinteistöjen riskien säännöllisestä arvioinnista säädettäisiin lailla.
– Tarvittaisiin myös selkeä linjaus siitä, kenen vastuulle kiinteistön omavalvonta ja riskien hallinta kuuluu. Vain harvat taloyhtiöiden hallitukset tiedostavat, että myös hallituksen jäsenet voivat joutua vastuuseen, kun vahinko tapahtuu.
Onnettomuuden sattuessa vakuutusyhtiö voi vähentää korvauksia, jos taloyhtiön hallitus tai kiinteistön omistaja ei ole toteuttanut onnettomuuden ehkäisemiseksi tarvittavia toimenpiteitä ja laiminlyönti on vaikuttanut vahingon syntyyn tai laajuuteen.
Jurvelinin mukaan kiinteistöjen vastuulla oleva pelastusturvallisuuden omavalvonta on hoidettu Ruotsissa tehokkaammin kuin Suomessa. Ruotsissa on sattunut 2010-luvulla noin 20–30 prosenttia vähemmän palokuolemia, kun tapausten määrä suhteutetaan väestön määrään.
Asuinrakennusten tulipaloissa palovaroitin toimi vain 38 prosentissa ja joka neljännessä palaneessa kiinteistössä ei ollut palovaroitinta lainkaan.
Vain joka kolmannessa rakennuspalossa käytettiin alkusammutusta, kuten käsisammuttimia. Alkusammutuksen avulla useampi kuin joka toinen tulipalo saatiin kuitenkin sammumaan.
Palokatko estää tulipalossa liekkien, kuumuuden ja savukaasujen leviämisen. Pienetkin aukot palo-osastoinneissa voivat aiheuttaa suuret vahingot.
Kulkureiteillä, porrashuoneessa tai varaston käytävillä ei saa säilyttää tavaroita. Ylimääräinen tavara voi aiheuttaa tulipalon, kiihdyttää palon leviämistä, estää kiinteistöstä pelastautumisen tai vaikeuttaa palon sammuttamista.
Lähde: Pelastusturvallisuuden vuositilasto 2018
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
Kirjoittaja on taloustieteen opiskelija Aalto-yliopistossa.
Kirjoittaja on yrittäjä ja lakimies (OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja) Lakitoimisto Kunnes Oy:ssa, joka tarjoaa oikeudellista osaamista erilaisissa perhevarallisuus- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä sekä laatii erilaisiin perhe- ja varallisuustilanteisiin sopivat oikeudelliset asiakirjat kuten testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset, ositussopimukset, perukirjat.
FB: Lakitoimisto Kunnes
Insta: lakitoimisto_kunnes
