Vuokramarkkinatilastojen perusteella yksityiset pienvuokranantajat ovat perinteisesti olleet vuokrankorotuksissaan markkinoiden maltillisimpia toimijoita. Tuore vuokranantaja 2020 -kysely vahvistaa tätä kuvaa: suurin osa yksityisistä vuokranantajista ei korota vuokriaan edes joka vuosi.

Kyselyyn vastanneista 78 prosenttia ilmoitti korottavansa vuokraa harvemmin kuin kerran vuodessa ja 22 prosenttia vastasi tekevänsä vuokrankorotuksen joka vuosi. Viisi prosenttia vuokranantajista kertoi, ettei korota vuokraa lainkaan.

Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes näkee, että taustalla on vuokranantajien halu pitää kiinni hyvistä vuokralaisista.

– Yksityisillä vuokranantajilla on yleensä toiminnan pienimuotoisuuden vuoksi vain muutama vuokralainen, joista halutaan aidosti pitää kiinni. Pieni vuokrankorotus voikin muuttua nopeasti hyvin kannattamattomaksi, jos hyvä vuokralainen lähtee asunnosta sen vuoksi, Hughes selittää.

Yksityinen vuokranantaja vuokraa keskimäärin 1,5 asuntoa. Kaksi kolmasosaa vastaajista omistaa 1-2 vuokra-asuntoa. Vajaa kolmannes omistaa 3-10 asuntoa, ja kolme prosenttia omistaa yli 10 vuokra-asuntoa.

Vuokratuotot ovat maltillisia ja 57 prosenttia pienvuokranantajista ilmoittaa bruttotuottonsa sijoittuvan 3-7 prosentin välille.

Taloudellinen vakaus ja pitkä vuokrasuhde toiveissa

Pienvuokranantajista 52 prosenttia käyttää sopimusta, jossa vuokralainen on sitoutettu asuntoon vähintään vuodeksi. 43 prosenttia käyttää toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta, jossa vuokralaisen irtisanomisaikaa ei ole siirretty. Täysin määräaikaisia sopimuksia käyttää vain neljä ja puoli prosenttia yksityisistä vuokranantajista.

Kyselyyn vastanneista 36 prosenttia kertoi valinneensa vuokrankorotusperusteeksi elinkustannusindeksin. Prosentuaalista korotusperustetta käyttää noin 32 prosenttia vastanneista, ja ilman korotusperustetta tehtyjä sopimuksia on kuudella prosentilla vastanneista.

Kysyttäessä kolmea tärkeintä kriteeriä vuokralaiskandidaatille esiin nousivat vuokralaisen taloudellinen vakaus ja pitkä asumistavoite. Vastaajista 71 prosenttia piti tärkeimpänä, ettei vuokralaisella ole luottohäiriömerkintojä. Säännöllisiä tuloja piti tärkeimpänä 58 prosenttia vastaajista. Puolet vastaajista pisteytti tärkeäksi kriteeriksi vuokralaisen tavoitteen asua asunnossa pitkään. Vuokralaiskandidaatin työpaikan nosti kolmen kärkeen 40 prosenttia ja opiskelupaikan 19 prosenttia vastaajista. Lemmikkieläimet ei ole oleellinen kriteeri, sillä vain 14 prosenttia vastaajista nosti sen kolmen tärkeimmän joukkoon.

Pienvuokranantajat palauttavat säntillisesti vakuuden

Vastaajista neljä viidesosaa käyttää rahavakuutta, joka vastaa noin1-2 kuukauden vuokraa. 

Kyselyn mukaan noin 80 prosenttia vuokranantajista on palauttanut viimeisimmän vuokrasopimuksen päättyessä koko vakuuden vuokralaiselleen, ja vain alle 10 prosenttia vuokranantajista on joutunut pidättämään koko vakuuden. 

– Puheet siitä, että vakuuden pidättäminen perusteetta vuokrasuhteen päättyessä olisi jokin yleinen vuokranantajien tapa, voidaan lopettaa, Hughes toteaa.

– Vuokranantaja 2020 -kyselyn mukaan yleisimmät syyt vakuuden pidättämiselle ovat maksamattomat vuokrat ja huoneistolle aiheutettujen vahinkojen korjauskustannukset. Myös loppusiivouksen laiminlyönnin vuoksi vakuutta joudutaan pidättämään.

Jos vuokranantaja joutuu pidättämään aiheutuneita kustannuksia, tulee vuokralaiselle toimittaa erittely kustannusten määrästä ja niiden perusteista. Vakuutta ei siis voi pidättää automaattisesti kokonaan, vaikka vuokralainen olisikin toiminut vuokrasopimuksen vastaisesti.

– Vakuudesta voi pidättää vain todelliset vuokranantajalle aiheutuneet vahingot, kuten maksamattomat vuokrat tai esimerkiksi ammattisiivoojan laskun, jos vuokra-asuntoa ei ole siivottu vuokrasuhteen lopuksi, Hughes muistuttaa.

– Joskus vuokralainen voi ehdottaa viimeisten kuukausien vuokrien kuittaamista vakuudesta. Tähän ei kuitenkaan kannata suostua, sillä vuokranantajan tulee voida tarkistaa huoneiston kunto ennen vakuuden palauttamista. Käytännössä lopputarkastus kannattaa aina suorittaa yhdessä vuokralaisen kanssa sopimuksen päättyessä ja tämän jälkeen palauttaa vakuus viivytyksettä vuokralaiselle, jos kaikki on kunnossa, Hughes neuvoo.

Yksityinen vuokranantaja ajautuu harvoin ongelmiin

Kokonaisuutena merkittävät ongelmat vuokrasuhteissa ovat harvinaisia vuokrasuhteiden määrään suhteutettuna.

Vain kahdeksan prosenttia vuokranantajista on joutunut purkamaan vuokrasopimuksen viimeisten 12 kuukauden aikana. Kaksi kolmasosaa vuokrasopimuksen purkamisista johtui maksamattomista vuokrista. Seuraavaksi yleisimmät ovat häiritsevä elämä  ja huoneiston huono hoito, joista molempien osuus on hieman kasvanut vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. Keskimäärin vuokranantajat ovat ryhtyneet toimiin, kun kahden kuukauden vuokrat ovat olleet maksamatta.

– Yksityinen vuokranantaja toimii vuokramarkkinoilla pääsääntöisesti reilusti ja oikeudenmukaisesti. Suomessa tulisikin pitää huolta asuntosijoittamisen edellytyksistä eikä vaikeuttaa toimintaa liikaa esimerkiksi tarpeettoman tiukalla velkasääntelyllä. Kaikki tällaiset toimet satavat ulkomaalaisten rahastojen laariin ja edistävät suomalaisen asuntokannan omistuksen sekä verotulojen siirtymistä ulkomaille, Hughes linjaa.

Häätöön on viimeisen vuoden aikana joutunut turvautumaan vain neljä prosenttia vastaajista. Prosessin nopeudessa on tapahtunut hieman kohentumista verrattuna aiempiin vuosiin: kaikki häädöt on saatu tehtyä alle vuodessa. Kolmasosa häätöprosesseista kesti yli neljä kuukautta, reilu neljännes 2-3 kuukautta ja kolmasosa vuokranantajista selvisi prosessista alle kahdessa kuukaudessa. 

Vuokranantaja 2020 -kyselyyn osallistui 3150 vuokranantajaa ympäri Suomen. Vakuusmaksun pidättämisestä kysyttiin nyt vuokranantajilta ensimmäistä kertaa osana vuosittaista kyselyä. Lisää tuloksia löytyy osoitteesta vuokranantajat.fi/markkinatietoa.