Sähköautojen latauspisteet nousivat Kiinteistöliiton tuoreessa barometrissa yhä useamman yhtiön suunnitelmiin. Kerrostalojen kohdalla latausjärjestelmät nousivat peräti yleisimmäksi korjaus- ja ylläpitotoimeksi tulevalla viisivuotiskaudella. Kerrostalovastaajista 28 prosenttia ja rivitalovastaajista 24 prosenttia ilmoitti, että sähköautojen latauspisteet ovat työn alla tulevalla viisivuotiskaudella.  

Kun taloyhtiöiltä tiedusteltiin asiaa ensimmäisen kerran korjausrakentamisbarometrissa syksyllä 2017, silloin 19 prosenttia vastaajista arveli toteuttavansa lataushankkeen seuraavan viisivuotisjakson kuluessa. Tänä vuonna latauspisteitä aiotaan toteuttaa kerrostaloyhtiöistä kolmessa prosentissa ja rivitaloyhtiöistä alle kahdessa prosentissa.

- Tulokset osoittavat, että taloyhtiöiden vastuuhenkilöt ovat tunnistaneet vahvasti sähköautojen latausjärjestelmien selvittämis- ja toteuttamistarpeen, ja on selvää, että monet yhtiöt tulevat myös toimimaan asiassa heidän omien tarpeidensa mukaisesti. Asiasta on löydettävissä runsaasti olennaista asiatietoa ja palveluja. Lisäksi valtiolta on saatavissa tuntuvasti avustusta, joten latausinfra yleistyy taloyhtiöissä nopeasti, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero ennakoi.  

Tänä vuonna korjausrakentamisessa ei merkittävää kasvua 

Kuluvana vuonna taloyhtiöiden korjausrakentamisessa ei näy merkittävää kasvua. Vastanneista taloyhtiöistä 26 prosenttia arvioi korjausrakentamisensa tänä vuonna, kun taas 32 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan yhtiössään viime vuoteen verrattuna. Kaikkialla maassa saldoluvut olivat miinuksella kuluvalle vuodelle. Tulokset olivat pääkaupunkiseudulla, muualla Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomessa hieman valoisammat kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa.   

Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttamaan korjausrakentamisbarometriin vastasi noin 2 900 taloyhtiönsä edustajaa, joista 47 prosentilla on kuluvana vuonna korjaushankkeen jokin vaihe menossa taloyhtiössään. Hieman runsaalla neljänneksellä vastaajien yhtiöitä oli korjauksia tänä vuonna käynnissä. Osuus oli hieman vuoden 2018 syksyä korkeampi.

Taloyhtiöt kertoivat lisäksi saaneensa viime aikoina hitusen enemmän urakkatarjouksia kuin kahden edellisen barometrikierroksen aikana. Hallitusten vastauksissa kolme tai useampia tarjouksia saaneiden osuus oli puolestaan hivenen kasvanut. Tämä koski sekä kerrostalo- että rivitaloyhtiöitä.

Yleisin korjaushanke edelleen putkiremontti

Kuluvana vuonna kerrostaloissa korjataan varsinkin putkistoja ja piharakenteita sekä ulkovaipan osia. Rivitaloyhtiöillä piharakenteet ja ulkovaippaan kohdistuvat korjaukset ovat putkiremonttien ohella tänä vuonna yleisimpiä.  

Seuraavien viiden vuoden aikana taloyhtiöt suunnittelevat korjaavansa yleisimmin piharakenteita, rakennusten ulkovaippoja sekä kerrostaloyhtiöissä myös putkistoja. Näiden lisäksi toimenpiteitä sähköautojen latausjärjestelmiin ennakoi siis runsas neljännes taloyhtiöiden hallitusten edustajista. 

Putkistoremonttien keskimääräinen kustannus on pysynyt pääkaupunkiseudulla ennallaan, mutta kulut ovat muualla Suomessa nousseet.

Korjausrakentamisbarometrin vastaajien mukaan viemäreiden niin sanotun perinteisen tavan putkiremontin mediaanikustannus on viime aikoina ollut hieman alle 700 euroa huoneistoneliöltä. Pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannukset olivat hieman runsaat 850 euroa mediaaniltaan ja pk-seudun ulkopuolella 550 euroa. Pk-seudun keskimääräinen kustannus oli kahden vuoden takaiseen verrattuna paikoillaan, mutta muualla Suomessa oli nousua varsin paljon.  

Sisäpuolisten korjausmenetelmien mediaanikustannus oli tässä barometrissa 360 euroa huoneistoneliöltä, kun kaksi vuotta sitten lukema oli 320 euroa. Pelkkien käyttövesiputkien uusimisen mediaanikustannus oli tällä kertaa 130 euroa huoneistoneliöltä, kun kaksi vuotta sitten lukema barometrissa oli 110 euroa.  

Barometrin tulosten perusteella sisäpuolisten menetelmien ja niin sanotun hybridimallin osuus viemärikorjauksista on edelleen hivenen kasvanut.  

Ensi vuonna pientä kasvua

Ensi vuoden osalta korjausrakentamisbarometrin tulokset povaavat varovaista kasvua taloyhtiöiden korjaamiseen. Korjausrakentamisen Ilmapuntari osoittaa positiivista saldolukua pk-seudulla, muualla Etelä-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa. Näillä alueilla oli hienoisesti enemmän vastaajia, jotka ilmoittavat yhtiönsä korjausten olevan ensi vuonna kuluvaa vuotta suurempia kuin niitä, jotka arvioivat korjausten supistuvan.

- Hienoiset kasvuodotukset saavat taustatukea myös hallitusohjelmassa olevasta uudesta energia-avustuksesta asuinrakennuksille vuosille 2020-2022, Kero toteaa.

Korjauslainaa saatavilla aiempaa niukemmin

Korjauslainojen saatavuus on barometrin lainarahatarjous-tulosten perusteella jonkin verran heikentynyt. Hallitusvastaajista 36 prosenttia raportoi, että vain yksi pankki antoi lainatarjouksen. Kolmannes oli saanut kaksi tarjousta, ja tätä enemmän tarjouksia oli saanut 31 prosenttia vastaajista. Barometrin tuloksissa esiintyi jonkin verran myös vapaissa vastauksissa kommentteja, ettei taloyhtiö ole saanut korjaushankkeisiin lainaa pankista ollenkaan. Tämän ilmiön yleisyyttä pyritään seuraamaan tarkemmin tulevina aikoina.  

Vastanneista taloyhtiöistä 14 prosenttia arvioi, että lainarahan saatavuus on heikentynyt. Neljä prosenttia kertoi saatavuuden parantuneen. Kuitenkin suuri enemmistö, 82 prosenttia vastaajista kokee, että rahoituksen saaminen on pysynyt viimeisen puolen vuoden aikana ennallaan. Viime syksyyn verrattuna sekä heikennystä että parantumista arvioiden osuudet lievästi kasvoivat. Kevääseen verrattuna heikentymistä raportoineiden osuus kuitenkin supistui.  

- Vaikka muutokset barometrin tuloksissa ovat pieniä, taloyhtiöiden korjauslainojen markkinoilla väreilee muutostuulia, jotka on syytä tunnistaa taloyhtiöissä ja isännöintitoimistoissa. Taloyhtiöiden rahoitus on suunniteltava isojen korjaushankkeiden kohdalla osana kokonaisuutta, eikä pankinjohtajan puheille ole syytä mennä vasta siinä vaiheessa, kun iso korjaushanke on suunniteltu teknisesti valmiiksi ja urakka on kilpailutettu. Korjaushankkeiden rahoitus on kiinteä osa taloyhtiön suunnitelmallista johtamista, Kero huomauttaa.

Sen sijaan taloyhtiöiden hallitusten arviot lainaehtojen heikentymisestä eivät ole enää niin huonoja kuin viime vuonna. Lainaehtojen heikentymistä odottavien vastaajien määrä supistui 27 prosenttiin ja lainaehtojen paranevista odottavien vastaajien puolestaan kohosi kuuteen prosenttiin.  

Korjauslainojen marginaalien mediaani on vuoden tauon jälkeen uudelleen hivenen laskenut. Nyt lainamarginaalin mediaani oli 0,83 prosenttiyksikköä.