Lehti suomalaiselle sijoittajalle

SuomiAreenan lavalla vasemmalta Aalto-yliopiston Jarno Limnéll, Suomen Pankin Aleksi Grym ja Prasosin Sampo Hyvärinen. Keskustelun juonsi toimittaja Susanne Päivärinta.

SuomiAreena: Käteistä rahaa tarvitaan vielä vuosikymmeniä

Euron ja maksamisen tulevaisuudesta SuomiAreenalla maanantaina keskustelleet Suomen Pankin Aleksi Grym, Prasosin Sampo Hyvärinen ja Aalto-yliopiston Jarno Limnéll olivat yhtä mieltä siitä, että käteinen ei häviä vielä pitkään aikaan, vaikka sen määrä tulee vähenemään merkittävästi. 800 000 käyttää käteistä vielä ensisijaisena maksuvälineenä.

– Käteinen raha ei katoa kokonaan. Turvallisuuden näkökulmasta kriisin aikana pitää olla vaihdannan väline. Toki rahaa nyt digitalisoidaan sujuvammaksi. 10 vuoden päästä ei täällä Porin kivijalkakaupoissa enää oteta käteistä vastaan, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll ennustaa.

Digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym Suomen Pankista on samoilla linjoilla. 

–  Käteinen ei häviä kokonaan, sillä aina tarvitaan kouriintuntuva raha. Nyt on menossa monta trendiä samanaikaisesti, jotka vähentävät käytetyn käteisen määrää. Näkyvämpänä lähimaksu, jonka yläraja nostettiin keväällä 50 euroon. 
Kryptovaluuttayritys Prasos Oy:n tietojohtaja Sampo Hyvärinen tietojohtaja uskoo käteisen rahan pitävän pintansa vielä 30-40 -vuotta. 

Kryptovaluuttayritykselle maksulaitoksen toimilupa

Finanssivalvonta antoi jyväskyläläiselle Prasokselle maksulaitoksen toimiluvan ensimmäistä kertaa kryptovaluutta-alan yritykselle. Jyväskyläläinen Prasos omistaa muun muassa Coinmotion- ja Bittiraha -sivustot.

Prasos on ensimmäinen Suomessa ja Pohjoismaissa sekä kolmas yritys Euroopassa. Prasosin saama toimilupa mahdollistaa nyt eurojen ja kryptovaluuttojen vaivattomamman myymisen, ostamisen ja siirtämisen toisille tileille.

Kryptovaluutta on digitaalinen virtuaalivaluutta, joista tunnetuin on vuonna 2008 syntynyt Bitcoin.

Aleksi Grymin mukaan Prasoksen saamaa toimilupaa voisi verrata esimerkiksi festarien juomarannekkeeseen. Siinä asiakkaan varoja talletetaan tilille ja käyttämättömät varat voi myöhemmin muuttaa takaisin euroiksi.

– Luvassa on siis kysymys siitä, että yrityksellä on oikeus tarjota varojen talletukseen ja käsittelyyn liittyvää palveluita, Grym selventää.

Luvan saaminen kertoo Grymin mukaan siitä, että kryptovaluuttoihin liittyviä palveluita myyvät yritykset tulevat nyt enemmän valvonnan piiriin.

– Erilaisia virtuaalivaluuttoja tulee lisää koko ajan. Sijoittajana olisin aika varauksellinen virtuaalivaluuttojen suhteen. Jos asia kiinnostaa, pienellä summalla voi katsoa, mihin maailma on matkalla. Katastrofaalisessa tilanteessa virtuaalivaluutta voi kaatua yhdessä yössä, euro tai dollari eivät, Jarno Limnéll toteaa.

Täällä ei käy käteinen – Euron ja maksamisen tulevaisuus? oli Finanssialan järjestämä keskustelu SuomiAreenassa maanantaina 15.7.2019.

Katso tallenne tilaisuudesta

 

Lisää aiheesta "Oma talous"