Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Samassa myrskyssä, eri veneillä – korona on vaikuttanut suomalaisten kulutuskäyttäytymiseen

Kuluttajat ovat säästäneet päivittäisissä menoissa, lykänneet isoja ostoksia, sijoittaneet sekä käyttäneet säästöjään. Sen sijaan pikavippejä ja kulutusluottoja oli ottanut vain murto-osa DigiConsumers-tutkimuksen vastaajista.

Jyväskylän yliopiston vetämä DigiConsumers-tutkimushanke selvitti koronavirusepidemiasta johtuvien rajoitusten vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen, taloudelliseen tilanteeseen ja koettuun hyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa. 

Tutkimus teetettiin kyselytutkimuksena 15.-24.4.2020 IRO Research Oy:n kuluttajapaneelissa ja siihen osallistui tuhat 18–65-vuotiasta vastaajaa. 

– Kuluttajien välillä näkyy selkeä taloudellinen, sosiaalinen ja demografinen eriarvoisuus, joka varmasti tulee kasvamaan talouskriisin syventyessä. Tutkimus osoittaa, että kuluttajina ja taloudellisina toimijoina me emme ole kriisissä samassa veneessä, ainoastaan samassa myrskyssä hyvin erilaisin kulkupelein varustettuina, tiivistää tutkimushankkeen johtaja, sosiologian professori Terhi-Anna Wilska

Koronarajoituksille ymmärrystä

Kriiseissä monet kuluttajat joutuvat sopeuttamaan kulutustaan joko pienentyneiden tulojen tai epävarmojen tulevaisuudennäkymien vuoksi. 

Lähde: DigiConsumers / Kulutus koronan aikaan - ja sen jälkeen

Vaikka koronarajoituksiin suhtauduttiin ymmärtäväisesti, niiden seuraukset herättivät taloudellista ja henkistä huolta erityisesti nuorten keskuudessa. Yli 40 prosenttia alle 25-vuotiaista oli huolissaan koronakriisin vaikutuksesta henkiseen hyvinvointiinsa. 

Myös huoli omasta toimeentulosta sekä opinnoista ja työurasta korostuivat nuorten ja muiden pienituloisten vastauksissa. Nuoret kärsivät myös työttömyydestä eniten. Taloutensa sopeuttamiseksi erityisesti yrittäjät velkaantuivat. Vastaavasti hyvätuloiset pystyivät sijoittamaan ylimääräistä rahaansa, kun osakkeiden arvot ovat laskeneet.

Lähde: DigiConsumers / Kulutus koronan aikaan - ja sen jälkeen

Huhtikuussa toteutetussa tutkimuksessa moni vastaaja koki työttömyyden uhkaa jo lähiaikoina. Pitkällä tähtäimellä oman talouden tulevaisuus on epävarma myös niille, joille taloudellinen uhka ei ole välitön. Toisaalta esimerkiksi osakekurssien laskeminen koronarajoitteiden aikana on voinut rohkaista sijoittamaan, mikäli siihen on ollut rahaa. Monille on myös jäänyt rahaa säästöön kulutusmahdollisuuksien vähennyttyä.

Joka viides opiskelija myös sijoitti

Päivittäisissä menoissa säästäminen ja isojen hankintojen lykkääminen oli yleistä kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä. Toimet olivat kuitenkin selvästi yleisempiä naisilla kuin miehillä. Naisista yli 60 prosenttia ja miehistä alle puolet säästi päivittäisissä menoissa. Isoja hankintoja lykkäsi naisista yli 40 prosenttia ja miehistä vajaa kolmannes.

Sijoittaminen osakkeisiin tai rahastoihin oli sen sijaan selvästi yleisempää miehillä kuin naisilla. Miehistä sijoitti tai aikoi sijoittaa yli kolmannes ja naisista vain viidennes.

Lähde: DigiConsumers / Kulutus koronan aikaan - ja sen jälkeen

Sijoittamisen yleisyys vaihteli myös ammattiaseman mukaan. Selvästi eniten sijoittivat osakkeisiin ja rahastoihin ylemmät toimihenkilöt ja johtavassa asemassa olevat. Vähiten sijoittivat työttömät työnhakijat. Muissa ammattiasemissa sijoitettiin suunnilleen saman verran. Mielenkiintoista on, että opiskelijoistakin yli viidennes ilmoitti sijoittavansa osakkeisiin ja rahastoihin.

Kesällä kohti kotomaata

Tulevaisuuden kuluttamisen palauttaminen vähintään entiselle tasolle koronakriisin jälkeen oli vastauksissa voimakkaasti riippuvainen vastaajien tuloista. Pienituloiset olivat yllättävänkin valmiita toteamaan tulevansa toimeen vähemmällä kuin ennen koronaa. 

– Voi olla, että tässä tapauksessa välttämättömyydestä on tehty hyve, varsinkin kun koronakriisin yhteydessä on puhuttu paljon materiaalisista arvomuutoksista ja globaalin kaupan kriisistä, Wilska arvioi.

Ulkomaanmatkailun palauttamiseen suhtauduttiin ymmärrettävästi varovaisesti, joskin siihenkin vaikuttivat voimakkaasti vastaajien tulot. 

Kotimaanmatkailun lisääntyminen kesällä 2020 on nyt jo nähtävissä, ja sitä ennakoi myös tämän tutkimuksen tulos, jonka mukaan kuluttajat eivät ainakaan halua vähentää kotimaanmatkailua.

Lähikauppoja ikävä

Vaikka fyysiset kaupat tyhjenivät asiakkaista, verkkokaupoista ostaminen kasvoi yllättävän vähän elintarvikkeita lukuun ottamatta. Kotimaisen verkkokaupan käyttäminen lisääntyi kuitenkin ulkomaisia enemmän. 

Vastaajat, jotka kokivat digitaaliset taitonsa huonoksi, olivat lisänneet muita enemmän verkko-ostojaan ja digitaalisten viihdepalvelujen käyttöä. 

Monet kaipasivat erityisesti lähikauppoja ja aikoivat jatkossa panostaa niihin. Verkkokaupasta ostamisen sen sijaan yllättävän harva arveli lisääntyvän. Erityisesti kiinalaisia verkkokauppoja ajateltiin jatkossa vältettävän. Monet kuluttajat etenkin vanhemmissa ikäryhmissä aikoivat jatkossa ylipäätään välttää kiinalaisia tuotteita.

Kulutuksensa nopeaan palautumiseen ennalleen koronakriisin jälkeen uskoi vain noin kolmannes kuluttajista. Monet erityisesti pienituloiset uskoivat tulevaisuudessa ostavansa vähemmän tavaraa ja palveluja, koska ovat huomanneet tulevansa toimeen vähemmälläkin. Hyvätuloiset olivat selvästi muita valmiimpia palauttamaan kulutuksensa ennalleen.

Johtopäätökset

- Kulutus on vähentynyt koronakriisin aikana kokonaisuudessaan, myös verkkokaupassa kasvu melko vähäistä päivittäistavaroita lukuun ottamatta.
- Digitaaliset kanavat olleet tärkeitä korona-ajan ajanvietossa, tulevat lisääntymään tulevaisuudessa.
- Kuluttajat eivät usko lisäävänsä verkko-ostamista huomattavasti tulevaisuudessa, lähikaupat houkuttelevat aiempaa enemmän.
- Nuoret ja pienituloiset valmiiksi heikommassa asemassa koronakriisissä, heillä myös muita huonompi henkinen hyvinvointi ja luottamus.
- Kuluttajien välinen taloudellinen, sosiaalinen ja demografinen eriarvoisuus tulevat kasvamaan talouskriisin syventyessä.

Koronaviruksen aiheuttama huoli

- Naiset olivat miehiä enemmän huolissaan lähes kaikesta koronaviruksen liittyvästä haitasta (terveys, toimintakyky, hyvinvointi, talous, ympäristö, läheiset ym.).
- Erityisesti 18–25-vuotiaat nuoret olivat huolissaan koronavirusajoitteiden vaikutuksesta omaan henkiseen hyvinvointiinsa (yli 40 % huolissaan).
- Myös huoli toimeentulosta ja työurasta korostui nuorten ja myös pienituloisten vastauksissa (18–25-vuotiaista huolissaan työurasta 45 % ja toimeentulosta 39 %).
- Alle 1000 eur/kk ansaitsevista työurasta huolissaan 35 %.
- Keskimäärin vastaajat olivat enemmän huolissaan Suomen talouden kuin oman taloutensa kehityksestä.
- Huoli Suomen taloudesta suurempi johtavassa asemassa olevien ja ylempien toimihenkilöiden keskuudessa.

 

Lisää aiheesta "Oma talous"