Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Stora Enson metsäasiantuntija Saana Pulkkinen lennättää dronea. Kuva: Stora Enso

Pienoiskopterit kuvasivat tuhansia puita – etsivät hyönteistuhoja

Stora Enso Metsän dronet etsivät kirjanpainajatuhoja metsistä. Multispektrikamera havaitsee tuhot nopeammin ja tehokkaammin kuin ihmissilmä.

Stora Enso Metsän tekemässä drone-tutkimuksessa hyödynnettiin pienoiskopteria ja multispektrikameraa kirjanpainajatuhojen havaitsemisessa. Kuvatulkintasovellus pystyy tunnistamaan puut, joihin oli pesiytynyt kirjanpainajakuoriaisia. Puuston terveystietoa voi hyödyntää esimerkiksi metsänhoitotoimenpiteiden ja oikea-aikaisten hakkuiden suunnittelussa.

Erityisesti kuusia nakertavan kirjanpainajahyönteisen arvioidaan yleistyvän Suomessa, kun ilmasto lämpenee. Multispektrikameraa havaitsee kirjanpainaja-altistuksen paljon nopeammin ja näppärämmin kuin ihmissilmä. Tutkimuslentoja tehtiin Suomessa Etelä-Karjalassa Lappeenrannan lähialueella kesällä 2019.

Kuvantulkintasovellus tunnistaa terveet puut vihreällä värillä, sairaat keltaisella ja kuolleet puut punaisella. Kuva: Stora Enso

– Kirjanpainaja estää kuusen normaalin vedenkulun juuristosta kohti latvaa, jolloin puu ennen pitkää kuolee pystyyn. Droneen kytketty multispektrikamera tunnisti puut, joiden nestekierto oli häiriintynyt. Kuvassa altistuneet puut näkyivät erivärisinä kuin terveet puut. Tämä mahdollistaa kirjanpainajatuhojen aikaisen havainnoinnin laajaltakin metsäalueelta, sanoo Stora Enson metsäasiantuntija Saana Pulkkinen, joka teki tutkimuksesta opinnäytetyönsä.

Tutkimus osoitti, että kuvantulkintasovelluksen tekemä havainto kirjanpainaja-altistuksesta oli luotettava. Selvisi myös, että altistus oli mahdollista havaita sitä helpommin, mitä suurempi puu oli kyseessä. Kuvantulkintasovellusta pyydettiin lisäksi tunnistamaan kuuset muista kuvatuista puista: tunnistaminen onnistui 97-prosenttisesti oikein. Sovelluksen havainnot varmistettiin vielä maastokäynnillä. 

– Tämä oli vielä tutkimustyötä ja testaamista, mutta voimme jo nyt luottaa kuvantulkintaamme silloin, kun se merkitsee jonkun puun sairaaksi. Joissain kohdin sovellus oli vielä varovainen tulkinnoissaan, mutta tilanne paranee sitä mukaa, kun saamme syötettyä sille lisää dataa kuvatuista metsistä. Puuston terveysluokittelu onnistui tutkimustulosten perusteella 86-prosenttisesti oikein, Pulkkinen toteaa.

Droneen kytketty multispektrikamera tunnistaa puut, joiden nestekierto oli häiriintynyt. Kuva: Stora Enso

Metsäntutkimuslentoja ja kuvantulkintaa on tehty Suomen puunhankinnan lisäksi myös muissa Stora Enson yksiköissä Ruotsissa ja Tšekissä. Lennoilla on karttunut terveystietoa tuhansista havupuista. Drone-lentäjät ovat kuvanneet satojen metsähehtaarien aineiston ja puustodataa kertyy koko ajan lisää. Kuvaukset tehdään aina metsätilan omistajan luvalla.

– Jatkamme kehitystyötä, jotta voimme tulevaisuudessa tarjota drone-kuvauksia palveluna metsänomistajille. Jo tällä hetkellä osa metsäasiantuntijoistamme hyödyntää dronea omassa työssään esimerkiksi taimikoiden tarkastuksissa, Stora Enso Metsän projektipäällikkö Mika Korvenranta sanoo.

– Yhteistyö eri yksiköidemme kesken hyödyttää lopulta myös suomalaisia metsänomistajia. Ensi vaiheessa aiomme hyödyntää kuvantulkintamateriaalia kirjanpainajatuhojen paikantamisessa, mutta metsästä kertynyttä puustotietoa voidaan käyttää myös metsäsuunnitelmissa ja metsän inventoinneissa.

Lisää aiheesta:

Nyt on aika tehdä retki omaan metsään – tekikö tykkylumi, myyrä tai ahava vaurioita?

 

Lisää aiheesta "Oma talous"