Yksityissijoittajien varallisuuden arvo laski viime keväänä koronakriisin keskellä, mutta samaan aikaan kaupankäyntiaktiivisuus kasvoi. Tiedot käyvät ilmi Santeri Sarkkisen ja Ville Hoffmanin Jyväskylän yliopistossa tekemästä pro gradu -tutkielmasta. Sarkkinen ja Hoffman tutkivat yksityishenkilöiden sijoituskäyttäytymistä koronakriisin keskellä. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 465 yksityissijoittajaa.

Suosituimpia sijoituskohteita olivat pörssiosakkeet, joihin sijoitti 81 prosenttia vastaajista, sekä rahasto-osuudet, joihin ilmoitti sijoittavansa 79 prosenttia vastaajista. Puolet vastaajista oli alle 30-vuotiaita, mikä osaltaan näkyy vastauksissa, sillä nuorten varallisuudesta huomattava osa oli kiinni rahastoissa.

Vaikka nuoret olivat aineistossa yliedustettuina. Hoffman ja Sarkkinen pitävät kuitenkin kiinnostavana nuorten näkemyksiä, sillä pandemian synnyttämä epävarmuus osakemarkkinoilla on ollut ensimmäinen kriisi aloittelevien sijoittajien uralla. 

– On hyvä muistaa, että tutkimme ensimmäisen tartunta-aallon vaikutuksia, jolloin osakemarkkinoilla nähtiin romahdus. Herätti luottamusta, kun panikointia ei ollut tai se ei ainakaan realisoitunut hurjiin myynteihin, Sarkkinen sanoo.

– Avoimissa vastauksissa nousi esiin myös pelkoa ja epävarmuutta, mutta lähes yhtä moni mainitsi tilanteen hyvänä ostopaikkana ja mahdollisuutena hyödyntää osakemarkkinoiden dippiä, hän jatkaa.

Kriisi lisäsi nuorten aktiivisuutta

Euroclear Finlandin mukaan suomalaisista kotitalousomistajista kolmannes on naisia. Hoffmanin ja Sarkkisen aineiston jakauma noudatti samaa kaavaa: naisia oli 29 prosenttia vastaajista. Suuria eroja sukupuolten sijoituskäyttäytymisessä ei havaittu.

– Tarkastelimme, havaittiinko miesten ja naisten välillä eroja esimerkiksi sijoitusvarallisuudessa, mutta mainittavia eroja ei ollut. Keskimäärin miehet kuitenkin lisäsivät kaupankäyntiaktiivisuuttaan jonkin verran enemmän kuin naiset ja keskittivät salkkuaan, kun taas naiset lisäsivät hajauttamista, Hoffman sanoo.

Sukupuolta suurempi vaikutus sijoitussalkkuun oli vastaajan iällä ja varallisuusluokalla. Mitä vanhempi ja kokeneempi sijoittaja, sitä enemmän omaisuutta oli kiinni sijoitusasunnoissa, -kiinteistöissä sekä maa- ja metsäalueissa.

Yli puolet vastaajista kertoi sijoituskäyttäytymisensä muuttuneen koronakriisin ensimmäisen tartunta-aallon aikana. Vain kymmenen prosenttia vastaajista kertoi vähentäneensä toimeksiantojen määrää hieman tai voimakkaasti ja viisi prosenttia vähentäneensä kuukausittaista säästösummaansa. Vastaavasti 55 prosenttia vastaajista lisäsi kaupankäyntiaktiivisuutta ja lähes kolmannes lisäsi kuukausittaista säätösummaa.

– Nuoret muuttivat sijoituskäyttäytymistään vähän aktiivisemmin kuin muut ikäryhmät. He selkeästi näkivät dipin aktiivisuuden paikkana, Hoffman sanoo.

Osingonmaksajayhtiöt kiinnostavat

Hoffman ja Sarkkinen vertailivat kyselytutkimuksensa aineistoa Suomen Osakesäästäjien, Pörssisäätiön ja Viisas Raha -lehden teettämään Sijoittajabarometriin 1/2020. Sijoituskäyttäytyminen oli hyvin linjassa barometrin tulosten kanssa, vaikka barometrin vastaajista yli puolet oli keväällä 2020 yli 60-vuotiaita ja vain seitsemän prosenttia alle 30-vuotiaita.

Pandemia toi aloittelevien sijoittajien eteen heidän uransa ensimmäisen kriisin osakemarkkinoilla, mutta tilanne oli uusi myös kokeneille sijoittajille, sillä ensimmäistä kertaa kriisiä ei aiheuttanut finanssimarkkinoiden häiriö. Vaikka sijoittajat toivat vastauksissaan esiin myös pelkoa ja epävarmuutta, se ei heijastunut sijoituskäyttäytymiseen.

– Yksityissijoittajat olivat enemmän ostolaidalla kuin myyntilaidalla, jos vertaa finanssikriisiin, Sarkkinen sanoo.

Hoffman ja Sarkkinen selvittivät tutkimuksessaan myös koronakriisin ostetuimpia ja myydyimpiä yhtiöitä. Ostettujen listalla kiinnostavimmat yhtiöt saivat jopa satoja mainintoja, kun myydyimpien osakkeiden kärkeen pääsi 68 maininnalla.

Ostetuimpien joukossa olivat vakaat osingonmaksajat: Fortum, Sampo, Neste ja Nokia. Nokian ohi kiilasi kuitenkin Qt Group, joka myös Sijoittajabarometrissa on jatkuvasti noussut sijoittajia kiinnostavana yhtiönä. 

Ulkomaisista yhtiöistä Hoffmanin ja Sarkkisen tutkimuksessa kiinnostavimmiksi koettiin Tesla, Apple, Smart Eye, Microsoft ja Amazon.

– Ulkomaiset yhtiöt eivät ihan kärkikymmenikköön päässeet. Oli kiinnostavaa ja vähän yllättävää, että myös ruotsalainen, silmien seurantatekniikkaan keskittynyt Smart Eye nousi listalle, mutta se on toisaalta sijoitusfoorumeillakin ollut jo jonkinlainen hypeosake, Sarkkinen pohtii.