Säästämällä esimerkiksi syntymäpäivä- ja joululahjaksi saatuja rahoja voi säästöön kertyä isojakin potteja.
Pankkien säästötilit ovat edelleen suosituin säästämismuoto, jota vanhemmat, isovanhemmat ja kummit käyttävät kerryttääkseen varoja alaikäisille lapsille. Säästötilien rinnalle ovat viime vuosina nousseet kuitenkin rahastosijoitukset ja myös osakkeisiin säästäminen on nousussa.
– Säästämisen ja sijoittamisen kulttuuri on arkipäiväistynyt selvästi. Perheissä, joissa sijoittaminen ei ole ennestään tuttua, kuukausittainen säästäminen valmiiksi hajautettuihin yhdistelmärahastoihin on suosittua, kertoo S-Pankin varallisuudenhoitoliiketoiminnan johtaja Hanna Porkka.
Uutissuomalainen kysyi viideltä pankilta näkemyksiä siitä, kuinka paljon ja millä tavoin vanhemmat tai isovanhemmat säästävät rahaa lapsille.
Vastauksista voi päätellä, että perheiden mahdollisuuksissa ja tavoissa säästää on varsin isoja eroja.
Esimerkiksi OP-Pankin alle 18-vuotiaista asiakkaista säästötili on miltei jokaisella. Danske Bankissa säästötili on noin 80 prosentilla ja Nordeassa noin 50 prosentilla alaikäisistä asiakkaista.
Rahastoihin ja osakkeisiin säästäminen kuitenkin yleistyy, ja erityisesti se kasvoi viime vuonna.
– OP:ssa alaikäisille sijoittaminen kasvoi huomattavasti 2020, jolloin alle 18-vuotiaille tehtiin noin 35 000 rahastomerkintää kuukausittain. Myös alaikäisten osakekaupankäynti kaksinkertaistui vuodesta 2019, kertoo OP:n varallisuudenhoidonasiakkaista vastaava johtaja Kai Kalajainen.
Sijoitustileille on kertynyt osalle lapsista suuriakin summia. Sijoittamisesta ja säästämisestä vastaava johtaja Ville Orava Danskesta kertoo, että 19 prosentilla Dansken alle 18-vuotiaista asiakkaista on sijoitustili, ja sijoituksissa on keskimäärin 5 950 euroa.
Se on selvästi enemmän kuin Dansken lapsiasiakkaiden säästötileillä, joilla säästösumma on keskimäärin 1 900 euroa.
Kaikilla perheillä ei ole välttämättä mahdollisuutta säästää lapsille, eikä etenkään 50 euroa kuukaudessa, mikä on monessa pankissa tyypillinen säästösumma.
Nordean äskettäin julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan valtaosa – eli 80 prosenttia – vanhemmista pitää lapsille säästämistä kuitenkin tärkeänä.
Säästöpankin talousvalmentaja Terhi Mali sanoo, että kaikkein tärkeintä perheissä on hoitaa taloutta niin, että vanhemmilla on omia säästöjä, joilla varaudutaan pahan päivän varalle.
Vanhempien hyvä taloudenhoito on hyvä esimerkki myös lapsille.
– Tässä pätee sama sääntö kuin lentokoneessa, eli happinaamari pitää ensin laittaa itselle ja sitten vasta lapselle. Vanhemmille tärkeää on säästää ensisijaisesti oma varapuskuri kuntoon, ja lapselle säästäminen voi tapahtua vasta sitten.
Mali muistuttaa, että lapselle säästäminen voi alkaa pienestäkin summasta, esimerkiksi 10 eurosta kuussa.
Samaa sanovat muidenkin pankkien edustajat.
– On hyvä muistaa, että jo 10–15 euroa kuukaudessa on hyvä summa lapselle säästämiseen. Tai kummilta voi pyytää lapselle 20 euron rahastolahjan, sanoo sijoituspalveluista vastaava johtaja Tanja Eronen Nordeasta.
Pankit myös kehottavat perheitä puhumaan rahasta kotona.
– Jokaiselle lapselle ja nuorelle on tärkeää opettaa taloustaitoja, sillä oman talouden hallinta on tärkeä osa kansalaistaitoja. Lapsuudessa ja nuoruudessa opitut taidot heijastuvat talousosaamiseen myös aikuisena, sanoo OP:n Kai Kalajainen.
Tällä hetkellä raha ei kasva korkoa, eli rahan määrä ei lisäänny pankkitilillä. Siksi moni pankki suosittelee rahastosäästämistä, joka antaa parempaa tuottoa.
Säästötilillä ei ole riskiä säästetyn rahan määrän vähenemisestä. Sen sijaan rahasto- ja osakesijoituksiin liittyy myös riski sijoitusten arvon laskusta, jolloin säästöt voivat pienentyä.
Säästöpankkiryhmän varallisuudenhoidon palveluiden johtaja Mika Laakkonen sanoo, että arvon alentumisen riskiä vähentää se, että sijoitusaika on lapsiasiakkailla usein pitkä. 15–20 vuodessa markkinat ehtivät laskea ja nousta.
Sijoittamalla säästäjä hyötyy myös korkoa korolle -ilmiöstä. Se tarkoittaa, että säästöön laitetun rahan lisäksi myös säästöjen tuotot kasvavat korkoa.
– Lapsen tilille kertyviä säästöjä ja lahjarahoja on helppo kerätä, mutta pienetkin summat kannattaa varsinkin näin matalien korkojen aikana siirtää ripeästi sijoituskohteeseen, sanoo Laakkonen.
Rahoituksen professori Elias Rantapuska Aalto-yliopistosta sanoo, että jokainen voi säästää rahaa itselleen tai lapsilleen.
– Säästämisessä on kyse siitä, kuluttaako mieluummin nyt vai tulevaisuudessa. Jokainen voi tarkastella valintojaan ja miettiä, voiko jättää ostamatta tänään ja säästää tulevaisuuden hankintoja varten.
Rantapuskan mukaan sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta olisi parasta, jos kaikilla olisi jonkin verran säästöjä.
– Säästöt antavat mahdollisuutta varautua yllättäviin menoihin ja tehdä isoja hankintoja. Lisäksi säästämällä pitkäjänteisesti esimerkiksi osakkeisiin tai rahastoihin on mahdollista saavuttaa suurempi arvo sijoituksilleen kuin pankkitilille säästämällä.
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
Kirjoittaja on taloustieteen opiskelija Aalto-yliopistossa.
Kirjoittaja on yrittäjä ja lakimies (OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja) Lakitoimisto Kunnes Oy:ssa, joka tarjoaa oikeudellista osaamista erilaisissa perhevarallisuus- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä sekä laatii erilaisiin perhe- ja varallisuustilanteisiin sopivat oikeudelliset asiakirjat kuten testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset, ositussopimukset, perukirjat.
FB: Lakitoimisto Kunnes
Insta: lakitoimisto_kunnes
