Yhdistelmärahastot keräsivät vuoden toisella neljänneksellä lähes 20 000 uutta sijoittajaa, eli eniten sitten vuoden 2017 lopun. Näin kertoo S-Pankin neljä kertaa vuodessa ilmestyvästä Rahastopörssi-selvitys.

Suomessa on noin miljoona rahastosäästäjää ja yhdistelmärahastoihin heistä säästää noin joka kolmas. 

– Sijoittaminen on ollut erittäin kannattavaa, sillä yhdistelmärahastot tuottivat keskimäärin vajaat 1,8 prosenttia huhti-kesäkuussa. Osake- ja korkomarkkinat jatkoivat hyvässä vireessä, vaikka vuoden alun kovin nousutahti rauhoittui, päästrategi Lippo Suominen S-Pankista arvioi.

Suomisen mukaan alkuvuonna oli poikkeuksellista, että sekä korkeariskiset, paljon osakkeita sisältävät, että matalariskiset, korkopainotteiset rahastot olivat tuotoissa lähellä toisiaan. Korkojen lasku tuki sekä joukkolainojen että osakemarkkinoiden tuottoja.

Moni sijoittaja on ihmetellyt rahoitusmarkkinoiden vahvaa virettä lukiessaan samaan aikaan uutisia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin hidastuvasta talouskasvusta.

Lipponen toteaa, että huonot talousuutiset ovat kääntyneet rahoitusmarkkinoilla hyviksi markkinauutisiksi.

– Talouden vaisuus pakottaa keskuspankit jatkamaan yhä supermatalien korkojen tiellä. Matalat korot puolestaan sekä tukevat taloutta että houkuttelevat sijoittajia riskisempiin kohteisiin, kun vähäriskisistä korkotuotteista ei ainakaan saa tuottoja pitkään aikaan.

– Jopa maailman talouden vakain kasvuveturi Yhdysvallat on joutunut tekemään täyden suunnanmuutoksen, kun keskuspankki on vaihtanut viime vuoden koronnostot laskuodotuksiin tälle vuodelle, Suominen lisää.

Korot yhä pidempään alhaalla

Suomessa ja muualla euroalueella on odotettu pitkään, että nolla- tai jopa miinusmerkkiset korot jäävät väliaikaiseksi ilmiöksi. S-Pankin päästrategin Lippo Suomisen mukaan nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa euroalueen talouden kasvuhuippu on tällä erää ohitettu ja keskuspankin talletuskorko on silti pysynyt -0,4 prosentissa.

– Vihdoin on laajasti myönnetty, että korot pysyvät superalhaalla odotettuakin pidempään. Keskuspankin koronlasku on todennäköisempää kuin nosto. Markkinoilla hinnoitellaan, että yleisesti viitekorkona käytetty kolmen kuukauden Euribor nousisi nollan yläpuolelle vasta vuoden 2023 lopulla. Vielä vuoden alussa nollarajan odotettiin ylittyvän tämän vuoden aikana, Suominen sanoo.

Lähde: Thomson Reuters Datastream

Myös kotitaloudet ovat todenneet korkojen pysyvän alhaalla. Tämä on toisaalta kiihdyttänyt asuntolainojen nostoa, mutta johtanut myös yhdistelmärahastojen suosion kasvuun. Suomisen mukaan pankkitililtä ei tuottoja tule juuri jatkossakaan.

– Yhdistelmärahastot ovatkin helppo ja houkutteleva vaihtoehto kotitalouksille hakea parempaa tuottoa varoilleen. Elleivät rahoitusmarkkinat painu selvään alamäkeen, on odotettavissa, että rahastojen suosio nousee edelleen.