Keskuskauppakamari päivittää vuosittain verokiilalaskurin, josta on helppo katsoa, mikä on verojen ja maksujen suhde kokonaispalkkaan.

– Ansiotuloja verotetaan Suomessa suhteellisen ankarasti, vaikka palkkatulojen verotusta on ajatuksen tasolla keventämään useilla hallituskausilla. Veronkevennykset on kohdistettu erityisesti pieni- ja keskituloisiin. Samalla lisäansioista perittävä rajavero on noussut huomattavan korkeaksi, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki toteaa . 

Kotamäen mukaan laskurin tarkoituksena on konkretisoida palkkatulojen ja lisäansioiden verotusta sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Verokiila sisältää palkkaverojen lisäksi palkan perusteella maksettavat veronluonteiset maksut, kuten eläkevakuutusmaksut. 

Pääekonomisti Mauri Kotamäki korostaa, että verokiila vaikuttaa sekä työn tarjontaan että kysyntään. Kuva: Keskuaskauppakamari

– Merkittävä osa verokiilasta on piilossa työntekijältä, koska se koostuu työnantajien maksamista vakuutusmaksuista. Kärjistäen sanottuna verokiilalaskuri siis näyttää työn teettämisen todellisen kustannuksen.  

– Suurin yksittäinen verokiilan osa on eläkevakuutusmaksu. Myös kunnallisvero ja varsinkin korkeilla tulotasolla valtion kantamat verot ovat merkittäviä tekijöitä.

Mitä korkeampi verokiila on, sitä suurempia ovat työllistämisen kustannukset. 

Suomalaisille tyypillisellä 3000 euron kuukausipalkalla työntekijälle jää käteen 2270 euroa, ja verojen ja maksujen kokonaismäärä eli verokiila on 1530 euroa. Työntekijästä yritys maksaa siis yhteensä noin 3800 euroa kuukaudessa. 

Jos kyseinen mediaanipalkansaaja saa 100 euron palkankorotuksen, jää korotuksesta käteen 51 euroa. Koko 100 euron palkankorotus maksaa puolestaan työnantajalle yhteensä 120 euroa. 

Avaa verokiilalaskuri

Päivitettävä julkaisu. (8/2022)