Tilastokeskuksen mukaan vuoden toisella neljänneksellä kaikkien suomalaisten kotitalouksien säästämisaste nousi peräti 9,7 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Aste on korkein 20 vuoteen. Kuvituskuva.
Nuoret tietävät kenelle koronakriisin lasku lankeaa. LähiTapiolan Arjen katsaus –kyselyn mukaan 40 prosenttia 15-24 vuotiaista pitää säästämistä nyt entistä tärkeämpänä.
Enemmän kuin joka neljäs suomalainen kertoo elämän yllättävän shokin, kuten koronapandemian muuttaneen heidän käsitystään pahan päivän varalle säästämisestä. Heidän mielestään säästämisestä on tullut yhä tärkeämpää. Asia ilmenee LähiTapiolan elokuussa teettämästä Arjen katsaus –kyselystä.
Etenkin kyselyn nuoret, alle 25 –vuotiaat vastaajat, ovat heränneet säästämisen tarpeellisuuteen. Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista 15-24 –vuotiaista sanoi säästämisen olevan heidän mielestään nyt aiempaa tärkeämpää.
Vain viisi prosenttia vastaajista piti säästämistä aiempaa vähemmän tärkeänä.
– Kriiseissä turvallisuushakuisuus korostuu, kulutusta harkitaan aiempaa tarkemmin ja pahan päivän puskureita vahvistetaan. Raha varalla tuo enemmän mielenrauhaa kuin kulutus hyvinvointia, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro analysoi kyselyn tuloksia.
Nummiaro muistuttaa, että kyselyn nuorimmalle ikäluokalle koropandemia on ensimmäinen oman talouden kriisiaika.
– Koronakriisin maksu on joka tapauksessa lankeamassa paljolti nuorille sukupolville, jotka ovat hyvin tietoisia myös väestön ikärakenteen muutostrendin paineista julkiselle taloudelle. En ihmettele, jos säästäminen nousee pysyvästi nuorten keskuudessa, Nummiaro toteaa.
Osa kaikista vastaajista on taas voinut kokea finanssikriisin aiheuttaman epävarmuuden lapsuudenkodissaan. Huonot muistot saattavat vaikuttaa joidenkin uskoon tulevasta.
Koronanpandemian aiheuttama varovaisuus näkyy suomalaisten toimissa. Tilastokeskuksen mukaan vuoden toisella neljänneksellä suomalaisten kotitalouksien säästämisaste jatkoi kasvuaan ja nousi peräti 9,7 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista. Aste on korkein 20 vuoteen.
– Tässä näkyy niin sanottua pakkosäästämistä rajoituksista johtuvan kuluttamisen vähenemisen vuoksi. Lisäksi asteen kohoamisessa näkyy varautumissäästämistä, kun pahan päivän puskureita vahvistetaan.
Neljä viidestä kyselyyn osallistuneesta sanoo säästävänsä pahan päivän varalle. Ensisijainen talouspuskuri on tili. Joka kolmas kertoo säästävänsä myös rahastoon. Suoria osakesijoituksia tekee noin joka viides vastaaja.
Kyselyyn vastanneista puskurirahastoa kartuttavista puolet sanoi säästävänsä kuukaudessa enintään 200 euroa. Heistäkin enemmistö kerryttää puskuria enintään sadalla eurolla kuussa.
– Pahan päivän puskurit kertyvät pienistä puroista. Yleisin kuukausisäästö on 50-100 euroa ja toiseksi yleisin alle 50 euroa. Säännöllisyys on summaa monin verroin tärkeämpää. Oman talouden budjetointi auttaa näkemään aina seuraavaa tilipäivää pidemmälle, jolloin kuukausittain jää tasaisemmin myös säästöön.
LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyn haastattelut on kerätty Galllup Kanavalla 1-9. elokuuta välisenä aikana. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1068 henkilöä, jotka olivat iältään 15-74 –vuotiaita. Kyselyn virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä.
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
Kirjoittaja on taloustieteen opiskelija Aalto-yliopistossa.
Kirjoittaja on yrittäjä ja lakimies (OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja) Lakitoimisto Kunnes Oy:ssa, joka tarjoaa oikeudellista osaamista erilaisissa perhevarallisuus- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä sekä laatii erilaisiin perhe- ja varallisuustilanteisiin sopivat oikeudelliset asiakirjat kuten testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset, ositussopimukset, perukirjat.
FB: Lakitoimisto Kunnes
Insta: lakitoimisto_kunnes
.jpg)
