Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Uusi kirja tarkastelee rajat ylittävää osakesijoittamista Euroopassa.

Kirja kansainvälisestä osakesijoittamisesta kiinnostuneille

Timo Rislakin kirja Cross-border stock investment in the European Union & graded capitalism on paitsi helposti luettava laajakatseinen sijoitusopas, myös aloite osakesijoittajien aktivoimiseksi puhaltamaan yhteen hiileen ja vaatimaan politiikkoja korjaamaan vallitsevat epäkohdat.

Kirjoittajan silmissä siintää kuva yhtenäisistä ja hyvin toimivista eurooppalaisista osakemarkkinoista. Kirjan viesti resonoi paljolti EU:n valmisteilla olevan Capital Market Union (CMU) -hankkeen periaatteiden kanssa. Kehityksen jouduttamiseksi osakesijoittajien tulisi Rislakin mielestä nyt aktivoitua ja käyttää hyväkseen tarjolla olevat uudet mahdollisuudet – ja näin parantaa osakesalkkujensa tuottoa. Aktivoituminen tässä asiassa oli hyväksi koko Euroopan osakemarkkinoille. Lisää tietoa kirjasta saa sivuilta cbsi-initiative.com .

Kirja käsittelee aluksi taloushistoriaa ja tuo esiin yleisiä syitä ja innovaatioita, jotka siivittivät Euroopan nousuun ja taloudellisen kehityksen airueeksi – mutta myös yhteiskunnallisia vajavuuksia ja epäkohtia, jotka myöhemmin paljolti romuttivat sen taloudellisen etumatkan ja syöksivät mantereen poliittiseen ahdinkoon ja kahteen maailmansotaan.

Yksi tärkeimmistä epäkohdista oli kapitalistisen järjestelmän kehittämisen jättäminen puolitiehen. Teos kuvaa kehityskaarta, joka päätyy moderneihin kehittyneisiin talouksiin ja poliittisiin järjestelmiin— ja niiden moniin versioihin. Kirja analysoi myös eurooppalaisia ajatusmalleja tai aaterakennelmia, jotka toimivat ajoittain taloudellisen kehityksen puolesta ja toisinaan sitä vastaan.

Rajat ylittävää osakesijoittamista kirja perustelee monin esimerkein. Euroopassa lähtökohtana tulisi olla osakesijoittajan etu sekä tarve sääntöjen yhdenmukaistamiseen – ja kaikkien sijoittajien yhdenvertainen kohtelu. Piensijoittajat ovat hyötyneet suuresti digitalisaatiosta, joka on helpottanut sekä tarvittavaa tiedonkeruuta että kaupankäyntiä.

Sijoittajien kieli on englanti

Yhtä lailla englannin kielen laajempi omaksuminen Euroopassa on hyödyntänyt osakesäästäjiä merkittävästi. Pörssiyrityksien julkaisemat osa- ja vuosiraportit, kansainväliset talouslehdet ja YouTube:n business channel tv-kanavat ovat nyt kaikkien sellaisten henkilöiden hyödynnettävissä, jotka ovat opiskelleet englannin kieltä. Kielimuurit on suureksi osaksi purettu ja internetin portaalien ansiosta sijoitusinformaatio (number crunching, analyysit, uutiset, tunnuslukuvertailut, toimialainfo ja niin edelleen) on tarjolla reaaliaikaisesti. Pankit mahdollistavat kaupankäynnin ulkomaisilla osakkeilla siinä missä kotimaisillakin. Jäsenmaat ovat tehneet keskinäisiä verosopimuksia kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi, mikä on perusedellytys sujuvalle kansainväliselle osakesijoittamiselle.

Koska suuri osa eurooppalaisista maista on suhteellisen pieniä, niiden osakemarkkinat ovat myös suhteellisen pieniä ja teollinen perusta on kapeahko. Eri maat ovat joutuneet valitsemaan suppean määrän aloja, johon panostaa ja joihin käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan. Pienten maiden pörsseissä on vain rajattu valikoima toimialoja, ja niiden merkitys tai lukumäärä vaihtelevat maittain. Sijoittamisen kannalta tällä on suuri merkitys, koska usein taloudelliset trendit tai syklit suosivat tiettyjä aloja toisten kustannuksella.

Monen yksittäisen maan pörssit pieniä

Jos kotimaassa ei ole toimialoja tai yrityksiä, joiden välittömät näkymät ovat hyvät, niitä tulisi etsiä ulkomailta. Näköalan laajentaminen käsittämään koko Euroopan pörssimarkkinat tarjoaa siten sijoittajalle aivan uusia mahdollisuuksia. Listattujen yritysten määrä kasvaa silloin kymmenistä satoihin – tai tuhansiin – jos pienet yritykset otetaan mukaan. 

Vielä riittää kuitenkin parannettavaa. Kansainväliset vertailut kertovat kuinka eri EU-maissa osakesijoittajia kohdellaan verotuksellisesti hyvin eri lailla. Jossain maissa verotus on ankaraa ja toisissa kevyttä, ja liian monessa maassa monimutkaista. Eräissä maissa kiinteistöspekulaation verotus on kevyttä ja osakesijoittamisen kireää.

Useissa maissa suursijoittajia tai institutionaalisia sijoittajia kohdellaan hyvin ja piensijoittajia huonosti. Jotkut maat eivät halua ymmärtää vahvan pörssin merkitystä taloudelliseen kasvuun, yritysten kasvuedellytyksiin tai kansalaisten varallisuuteen. Jotkut poliitikot eivät sisäistä sitä, että finanssiala on teollisuudenala siinä missä muutkin – ja tekevät sen laajentamisen mahdottomaksi.

Jotkut maat eivät noudata suoraan keskinäisiä verosopimuksia, vaan vaativat lisäselvityksiä. Liian suuri määrä maista ei edelleenkään kunnioita kapitalismin perussääntöjä, jolloin vanhentunut lainsäädäntö mahdollistaa useat haitalliset ilmiöt (kuten kartellit). Onneksi Euroopan Unioni on ottanut merkittävän roolin kapitalismin sääntöjen valvojana.

Lisää aiheesta "Oma talous"