Lehti suomalaiselle sijoittajalle

– Jos ylipäänsä uskoo, että yhtiön nykyinen hinta on järkevä ja sille saa hyvän tuoton, niin ostotarjouksen takia tuotto-odotus tuskin huononee, Rothovius toteaa. Kuva: Timo Porthan.

Julkiseen ostotarjoukseen ei aina kannata tarttua

– Jos uusi pääomistaja kehittää yhtiötä, sen arvo saattaa nousta, professori Timo Rothovius sanoo.

Pääomasijoittaja hankkii yrityksestä osuuden yleensä tarkoituksenaan kehittää yhtiötä ja kasvattaa sen arvoa. Kun omistusosuus nousee enemmistöksi, on uudella omistajalla arvopaperimarkkinalain mukainen velvollisuus tehdä julkinen ostotarjous kaikista muistakin yhtiön osakkeista.

Tarjous muille omistajille on tehtävä käypään hintaan eli samoilla ehdoilla, joilla tarjousvelvollinen on enemmistöosuutensa hankkinut. Arvopaperimarkkinalain mukaan se tarkoittaa korkeinta hintaa, jonka tarjousvelvollinen on osakkeista maksanut puolen vuoden aikana ennen tarjousvelvollisuuden syntymistä.

Nasdaq Helsinkiin listatuista yrityksistä tällainen tilanne on tällä hetkellä Yleiselektroniikalla. Yhtiö tiedotti 14. kesäkuuta Preato Capital AB:n hankkineen omistukseensa 51,79 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista ja äänimäärästä osakekohtaiseen hintaan 8,70 euroa.

Arvopaperimarkkinalain mukaan Preato Capitalin on julkistettava pakollinen ostotarjous kuukauden kuluessa tarjousvelvollisuuden syntymisestä eli viimeistään 15. heinäkuuta. Pörssitiedotteen mukaan yhtiö pyrkii aloittamaan tarjousmenettelyn välittömästi Finanssivalvonnan hyväksynnän jälkeen, viimeistään 14. elokuuta.

”Tavoitteena säilyttää YE pörssissä”

Yleiselektroniikka on elektroniikka-alan komponenttitukkuri, jonka 57,2 miljoonan euron liikevaihdosta viime vuonna 43 prosenttia tuli Venäjältä ja 22 prosenttia Baltiasta. 50 vuotta sitten perustettu yritys listautui pörssiin 1988.

Yleiselektroniikka, kansainväliseltä nimeltään YE International, oli kesäkuuhun asti pörssilistattu perheyhtiö, kunnes Jussi ja Tina Aspiala myivät omistuksensa. Ostaja Preato Capital on yksityisessä omistuksessa oleva sijoitusyhtiö, joka kertoo sijoittavansa enemmistöihin pohjoismaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Ennen Yleiselektroniikkaa sen salkussa oli neljä yhtiötä, joista Vantaalla, Tampereella ja Joensuussa toimiva Machinery harjoittaa YE:n tavoin teknistä tukkukauppaa. Preaton hallituksen puheenjohtajan Simon Hallqvistin mukaan Yleiselektroniikan ostolla ei kuitenkaan tavoitella synergiaetuja Preaton muiden yhtiöiden kanssa.

– Tämä on erillinen asia. Yleiselektroniikka täyttää meidän sijoituskriteerit.

Preato on kertonut aikovansa säilyttää Yleiselektroniikan pörssinoteerattuna yhtiönä.

– Yleensä kai on niin, että jos joku ostaa määräysvallan ja joutuu tekemään ostotarjouksen, silloin tavoitteena on ostaa koko yhtiö pois listoilta, mutta meidän tapauksessa tämä ei ole tilanne, Hallqvist vakuuttaa.

Hänen mukaansa Preatolla on kyky ostaa YE kokonaan, mutta tavoitteena säilyttää se listattuna.

”Tuotto-odotus tuskin huononee”

Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori, Osakesäästäjien puheenjohtaja Timo Rothovius kertoo omistaneensa Yleiselektroniikkaa jo pidempään.

– Se on ollut aika turvallinen firma, joka on aina pyrkinyt hyvään osingonmaksuun. Siellä ei ole hötkyilty, vaan kehitetty yhtiötä pitkällä tähtäyksellä, Rothovius luonnehtii.

Hänen mielestään yhtiössä kannattaa mieluummin pysyä mukana kuin myydä pelkästään ostotarjouksen takia.

– Jos ylipäänsä uskoo, että yhtiön nykyinen hinta on järkevä ja sille saa hyvän tuoton, niin ostotarjouksen takia tuotto-odotus tuskin huononee. Päinvastoin se voi parantua.

Hän muistuttaa, ettei pienosakkailla ole ostotarjoustilanteissa mahdollista tietää, kuinka pitkään enemmistöomistaja aikoo pitää yhtiön listattuna.

– Onko ideana vain ostaa lisää halvemmalla ja tehdä myöhemmin parempi tarjous, jos haluavat koko firman? Sitähän me emme tiedä, Rothovius toteaa.

Yleiselektroniikan kurssi on ollut viime vuosina korkeammallakin kuin 8,7 eurossa. Viime vuoden tammikuussa se kävi 9,46 eurossa, elokuussa 2017 huippu noteerattiin 9,63 euroon. Iso preemio ostotarjouksessa voisi tarkoittaa, että tarjousvelvollinen joutuu ostamaan melkein puolet firmasta paljon kalliimpaan hintaan kuin lain sallimalla minimitarjouksella.

– Osakkeenomistajan kannattaa harkita, paljonko olisi itse valmis maksamaan firmasta. Jos tarjotaan selkeästi parempaa hintaa kuin itse kuvittelisi sen olevan, silloinhan tarjoukseen kannattaa tarttua.

Rothovius muistuttaa, että hyväkin tarjous saattaa muuttua vielä paremmaksi, jos enemmistöomistajan osuus ylittää 90 prosenttia. Silloin pääomistajalle syntyy lunastusvelvollisuus.

– Niissä tilanteissa välimiesoikeus ratkaisee hinnan ja koko prosessi menee ostajan piikkiin, eli myyjän ei tarvitse murehtia kustannuksista. Valitettavan harvoin hinta kuitenkaan välimiesoikeudessa muuttuu, mutta prosessi on järkevää katsoa läpi, Rothovius sanoo.
 

Lisää aiheesta "Oma talous"