Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Kuva: Istock

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Sijoittajan tärkein työkalu on sijoitussuunnitelma, joka syntyy sijoittajien omien tavoitteiden pohjalta. Sijoitussuunnitelman merkitys korostuu ongelmatilanteissa.

Viisas Raha kertoi aiemmin karua kieltä pankkien sijoitussuunnitelmista. Niitä ei välttämättä ole tarjolla lainkaan tai ne on laadittu tukemaan pankkien omien sijoitustuotteiden myyntiä. Mutta millainen on hyvä sijoitussuunnitelma?

Lähtökohtaisesti sijoitussuunnitelman tulee syntyä sijoittajasta itsestään, hänen lähtökohdistaan ja tavoitteistaan. Suunnitelmaan tulee ottaa mukaanvain asioita, joihin sijoittaja itse voi vaikuttaa ja joista hän voi päättää.

Aseta konkreettiset tavoitteet

Aluksi on syytä pohtia omia tavoitteitaan ja kirjata ne muistiin, samoin kuin aikataulu tavoitteiden toteutumiselle. ”Miksi sijoitan?” on erinomainen kysymys, ja vastaus konkretisoi melko tarkasti sijoitustoiminnan syyt –eli tavoitteet. Tavoitteisiin on syytä palata säännöllisesti, jotta motivaatio säilyisi vuosien varrella.

Tavoitteiden tulee olla mahdollisimman konkreettisia ja mitattavissa. Esimerkiksi ”taloudellinen riippumattomuus” ei merkitsemitään. Sen sijaan puolen miljoonan euron arvoinen salkku ja neljän prosentin vuotuinen suoratuotto ovat täysin mitattavissa.

Tavoitteiden asettamisessa mopo karkaa helposti käsistä. Vauraasta elämästä on hyvä unelmoida, mutta oman elämän rajoitukset on otettava huomioon unelmoidessakin. Ovatko tavoitteet oikeasti saavutettavissa ja mitä niiden toteutuminen vaatii? Miten tasapainottaa nykyinen kulutus ja tulevat sijoitukset?

Eriytä sijoitusvarallisuus ja arkitalous

Kun tavoitteena on vaurastuminen tai sijoitusomaisuuden kerryttäminen, tulee sijoittajan päähuomion olla melko pitkään omassa taloudessa eikä varsinaisessa sijoittamisessa. Sijoittajan tulee pyrkiä irrottamaan sijoitukset omasta arkitaloudestaan mahdollisimman hyvin. Tämä edellyttää muun muassa riittävän kokoisen puskurin rakentamista yllättäviä tilanteita varten. Mitä vähemmän oma talous on riippuvainen sijoituksista, sitä enemmän riskiä on mahdollista ottaa vaarantamatta omaa talouttaan. Budjetilla onkin keskeinen rooli.

Jos oma talous on liian tiukalla, voi yllättävä rahantarve tulla juuri silloin, kun sijoitusten lunastamiselle on mahdollisimman huono hetki. Jääkaapin rikkoutuminen ei näet katso pörssisyklejä lainkaan. Näin ollen sijoittajan tulee varautua monipuolisesti elämän poikkeustilanteisiin: vakuutusturvaan, tulojen tippumiseen, perheen ja taloudellisen lähipiirin tarpeisiin ja niin edelleen. Oman talouden riskejä ei kuitenkaan tule ylikorostaa; pääasia on, että riskit tunnistetaan ja huomioidaan, jotta salkku saa kasvaa rauhassa, satoi tai paistoi.

Kun varallisuutta on jo kertynyt, voi keskittyä yhä enemmän salkun rakenteeseen ja riskienhallintaan. Vakaa taloudellinen tilanne mahdollistaa muun muassa korkeamman riskin ottamisen ja velkavivun hyödyntämisen. Eräs hyödyllinen laskuharjoitus onkin selvittää oma nettovarallisuutensa ja sen kehitys ajan myötä. Varallisuuslaskelmasta kannattaa suosiolla jättää pois kaikki kulutushyödykkeet, kuten autot ja veneet, mutta myös sellainen omaisuus, joka ei ole myytävissä, kuten kesämökki. Velkalaskelmaan ja budjettiin lisätään kuitenkin niihin liittyvät velat ja kulut täysimääräisinä.

Näin toimimalla ei synny harhakuvaa omasta taloudellisesta tilanteesta. Nuorena nettovarallisuus on monesti useita vuosia negatiivinen esimerkiksi auto- tai opintolainan takia. Oman talouden kokonaiskuva tukee sijoitussuunnitelman tekoa sekä painopisteiden löytämistä yllättävän hyvin.

Monesti sijoitussuunnitelmaa laatiessa joutuu viilaamaan omia tavoitteitaan. Kun oma taloudellinen tilanne ja niihin liittyvät mahdollisuudet on selvitetty, syntyy melko realistinen kuva saavutettavissa olevista tavoitteista. Muista, että tilanne elää jatkuvasti, joten sijoitussuunnitelma on syytä päivittää vähintään kerran vuodessa, jotta se vastaa edelleen omia tavoitteita.

Tee riskikartoitus ja hajauta

Seuraava huomionarvoinen asia on korkoa korolle -tekijä. Nuoret sijoittajat tekevät suunnitelmaa laatiessaan usein kardinaalivirheen ja ruuvaavat sijoitusten tuotto-odotukset aivan liian korkealle. Valtaosa sijoittajista tulee huomaamaan, että pitkän ja hyvin tuottaneen sijoitusajan jälkeen oman pääoman määrä loppupääomasta vaihtelee 25:stä 50 prosenttiin. Vaikka sijoittamisella haetaan tuottoja, on jalat pidettävä maassa jatkuvasti. Esimerkiksi verotus ja sijoittamiseen liittyvät kulut vaikuttavat lopputulokseen merkittävästi.

Tuotto-odotusta ohjaa oma riskinottokyky. Tätä selvitellään pankeissa erinomaisesti, joten kannattaa vähintään kokeilla pankkien verkkolaskureita tai varata aika sijoitusneuvontaan. Nykyään kukaan ei saa mitään sijoitusneuvoja ilman riskiselvitystä. Riskikartoituksen avulla sijoittajalle annetaan suositeltava riskitaso, jota seuraa suositeltava allokaatio eli jako osakkeiden ja korkojen välillä. Toisinaan asunnotkin huomioidaan.

Monien yllätykseksi pankkien riskikartoitukset eivät yleensä suosittele sijoittamista sataprosenttisesti osakkeisiin, joko lyhyestä sijoitusajasta tai omasta riskiä karttavasta asenteesta johtuen. Näin ollen tuotto-odotus putoaa, ja se voi aiheuttaa muutoksia budjettiin – tarvitaan lisää sijoituspääomaa – tai tavoitteisiin.

Kokenut sijoittaja tietää varsin hyvin, millaista riskiä haluaa ottaa. Riskinottokyky ei ole staattinen, vaan se vaihtelee yli ajan. Henkilökohtaiset kokemukset vaikuttavat olennaisesti riskinottohalukkuuteen. Pääsääntöisesti riskinottohalukkuus vähenee iän myötä. Riskeihin ja niiden ominaisuuksiin on syytä tutustua, jotta riskejä voidaan hallita mutta myös hyödyntää tehokkaasti. Hajauttamisella, aikahajauttamisella sekä jakamalla varat eri omaisuuslajeihin saadaan aikaan merkittäviä hyötyjä.

Tunnista oma sijoitustyylisi

Lopuksi tulee miettiä, millaisiin omaisuuslajeihin ja tuoteryhmiin voisi itse sijoittaa ja asettaa mahdolliset rajoitukset omalle sijoitustoiminnalleen. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että tuotteita, joiden ominaisuuksia ei tunne riittävästi, on syytä välttää. Sijoittaminen on siitä hieno laji, että valmista ei tule koskaan ja että uutta voi oppia koko ajan.

Sijoitussuunnitelman ei tule tähdätä tiettyihin tuotteisiin, vaan sen avulla tulisi löytää kokonaisvaltainen ratkaisu sijoitustavoitteiden saavuttamiseen. Sijoitustyylejä on runsaasti, ja monesti varsinaisen tuotteen valinta on kompromissi oman osaamisen ja oman ajankäytön välillä. Joku suosii aktiivisia rahastoja, joku indeksituotteita, ja osakesäästäjät pohtivat, ovatko kasvu-, arvo- vai laatusijoittajia. Sijoittajan on tärkeä tunnistaa, onko itse aktiivinen kaupankävijä vai unohtaako sijoituksensa pitkiksi ajoiksi arvo-osuustilille. Tämäkin tulee kirjata suunnitelmaan ja pitäytyä valitsemassaan strategiassa, jos se osoittautuu toimivaksi.

Sijoitussuunnitelman rooli korostuu ongelmatilanteissa. Jos sijoitustavoitteiden on tarkoitus toteutua vasta 2040-luvulla, sijoitussalkku on riittävän hajautettu ja sijoitukset ovat omien riskirajojen sisällä, ei suurille toimenpiteille ole tarvetta, vaikka maailma näyttäisi sekavalta tässä ja nyt. Jos tavoitteet ovat lähitulevaisuudessa, on syytä keskittyä pääosin riskienhallintaan.

Hyvä sijoitussuunnitelma keskittyy vain niihin asioihin, joihin sijoittaja itse voi vaikuttaa ja joista hän voi päättää. Jos salkku alkaa venyttämään rajoja markkinaliikkeiden tai sijoitustoiminnan takia, korjataan salkkua suunnitelman mukaiseksi.

Kun naapuri kysyy, miten menee, voi aina vastata ”suunnitelman mukaisesti”.

Osakesäästäjien verkkosivujen koulutusosion alla on ladattavissa sijoitussuunnitelmapohja omaan käyttöön: osakeliitto.fi/koulutuskiertue

Muista nämä asiat sijoitussuunnitelmassasi:

1. Tulo- ja menobudjetti

2. Talouden tasekirja

3. Talouden puskurit

4. Sijoitustavoitteet

5. Yhteenveto

6. Riskinsietokyky

7. Riskien hallinta

Juttu on julkaistu aiemmin painetussa Viisas Raha 5/2020 -aikakauslehdessä.

Etkö ole vielä Viisas Raha lehden tilaaja?

Osakesäästäjien jäsenenä saat muiden rahanarvoisten etujen lisäksi sijoittajan tuhdin lukupaketin Viisas Raha aikakauslehden.

Paperilehti 36 €/vuosi Digilehti 29 €/vuosi
Digilehti alle 30-vuotiaille 10 €/vuosi

Liity nyt!

Lisää aiheesta "Oma talous"