Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Lukiolaisten sijoittajakoulu on saanut hyvän vastaanoton Hämeenlinnan lyseon lukiossa. Kuvassa  vasemmalta oikealle Emmi Krapu, Juulia Rummukainen ja Eero Kauppinen. Kuva: Aki Kontturi

Hämeenlinnan lyseon lukiolaiset säntäsivät joukolla Lukiolaisten sijoittajakouluun

Hämeenlinnassa Lukiolaisten sijoittajakouluun osallistuvat nuoret saavat harjoitella sijoittamista virtuaalisilla sijoitussalkuilla. Ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat tyytyväisiä kurssilla saamiinsa oppeihin.

Lukiolaisten sijoittajakoulu sai vielä odotettuakin paremman vastaanoton Hämeenlinnan lyseon lukiossa, jossa syksyllä käynnistyi TATin pilottikurssi.

– Kurssin aloitti melkein 40 oppilasta yhden Wilma-viestin perusteella. Ajattelimme, että olisi ihan kiva, jos parikymmentä oppilasta saisimme innostumaan. Tämän tyyppiselle toiminnalle on ilmeisesti tarvetta. On hyvä, että oman talouden hoitoon liittyvät asiat kiinnostavat, matematiikan lehtori Aki Kontturi sanoo.

Korona ja rajoitusten aiheuttama etäopiskelu on koetellut niin pilottikurssin järjestäjiä kuin sille osallistuvia oppilaitakin. Ensimmäisen vuosikurssin oppilaat ovat kuitenkin olleet tyytyväisiä Lukiolaisten sijoittajakoulusta saamiinsa oppeihin.

– Sijoittaminen on kiinnostavaa. Kun laittaa rahaa, se voi kasvaa, vaikka ei niin sanotusti tee mitään työtä. Tämä on ollut tosi kiinnostava kurssi tähän mennessä, ja on saanut paljon hyödyllistä tietoa, kurssille osallistuva Emmi Krapu sanoo.

Virtuaalinen salkku tutustuttaa sijoitusmaailmaan

Hämeenlinnassa lukiolaisten on aiemmin ollut mahdollista osallistua sijoittajakurssille, jossa yhden jakson aikana on perehdytty sijoitusmaailman ilmiöihin.

– Kun tuli mahdollisuus osallistua tähän konseptiin, lähdimme innolla mukaan. Sijoittaminen on pitkäjänteistä toimintaa, joten yhden kurssin aikaväli oli vähän lyhyt, Kontturi sanoo.

Sijoittajakoulu kestää kaksi ja puoli vuotta, joten kurssille osallistuvat opiskelijat pääsevät seuraamaan talouselämän lainalaisuuksien toteutumista paljon pidempään kuin yhdelle jaksolle ajoittuvalla kurssilla.

Pitkään jatkuva kurssi opettaa myös pitkäjänteisyyttä, ja sitä opiskelijat saavat harjoitella virtuaalisalkun kanssa. Opiskelijat jaettiin kurssilla ryhmiin, ja ryhmät saivat käyttöönsä 10 000 euron kuvitteellisen pääoman. Pääoman he saivat sijoittaa parhaaksi katsomallaan tavalla, ja sijoitusten kehittymistä seurataan läpi sijoittajakoulun.

– Kaikilla opiskelijoilla ei välttämättä ole halua tai mahdollisuutta avata omaa arvo-osuustiliä ainakaan heti. Kurssilla taitaa olla kymmenkunta henkilöä, joilla on oikeaa rahaa pelissä, Kontturi sanoo.

Kontturin mukaan haasteena on kuitenkin se, ettei virtuaalirahaan välttämättä suhtauduta yhtä vakavasti kuin oikeaan rahaan. Kurssille osallistuvat nuoret pitävät salkkua kuitenkin positiivisena mahdollisuutena tutustua sijoitusmaailmaan.

– On hyvä harjoitella sinnikkyyden kasvattamista ja sitä, että välillä tulee vähän enemmän tappioita – että heti ei saa niitä numeroita, joita toivoisi näkevänsä, kurssille osallistuva Juulia Rummukainen sanoo.

– Vähän oppii myös sitä, miten niitä yrityksiä pitäisi tutkia ja miten sille rahalle oikeasti käy. Siinä näkee myös, miten maailman tapahtumat vaikuttavat pörsseihin. Senkin on huomannut, miten rokotteiden tuleminen ja virusmuunnoksen löytyminen vaikuttivat, ensimmäistä vuotta opiskeleva Riku Lehtonen sanoo.

Sijoittajakoulusta eväät tulevaan

Lukiolaisten sijoittajakouluun osallistuvien nuorten taloustaidot ja sijoitusosaaminen vaihtelee paljon. Useat ovat jo peruskoulun yhdeksännellä luokalla tutustuneet sijoittamiseen ja saaneet jo silloin harjoitella kuvitteellisella sijoitussalkulla.

– Siitä innostuin, kun sijoitussumma alkoi kasvaa. Olin luokkani paras siinä, ja se innosti vähän lisää. Kiinnostuin sijoittamisesta jo ala-asteella, kun kaveri avasi itselleen arvo-osuustilin. Meinasin silloin itsekin avata, ja olen siitä porukoiden kanssa puhunut, mutta se on aina vähän jäänyt.

Tämä kurssi oli hyvä aloituspiste, kun saa tietoa eikä ole ihan tyhjillä sitten, kun aloittaa, Lehtonen sanoo.

Eero Kauppinen uskoo, että Lukiolaisten sijoittajakoulusta on hyötyä myös tulevaisuudessa.

– Olen kiinnostunut matemaattisista aineista ja ajattelin, että jos menen alalle, joka liittyy niin sanotusti bisnekseen tai kaupankäyntiin, tästä voisi olla hyötyä siihen.

Vaikka GameStop ja kryptovaluutat vilahtavat keskustelussa, ne eivät saa erityisen suurta painoarvoa. Jo reilun puolen vuoden opiskelu on saanut lukiolaiset pohtimaan esimerkiksi hajauttamisen merkitystä.

Kontturi iloitsee kurssin hyvästä vastaanotosta ja siitä, että voi vetää kurssia yhdessä yhteiskuntaopin opettaja Joona Ojasen kanssa. Näin opiskelijatkin saavat monipuolista opetusta. Ajoittaisesta etäopetuksesta huolimatta ajankohta tarjoaa kurssin kannalta myös paljon ajateltavaa.

– Vaikka on karut ajat, sijoittajan näkökulmasta tämä on myös mielenkiintoista aikaa, Kontturi tiivistää.

Lisää aiheesta "Oma talous"