Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Kuvituskuva.

Eläkkeelle ilman rahahuolia

Ikääntymisen myötä kasvavat hoitokulut laittavat talouden tiukille, jos eläkepäiviin ei ole osannut varautua etukäteen.

Oman talouden suunnittelu on tärkeää kaikissa elämänvaiheissa, mutta viimeistään keski-iässä on hyvä suunnitella eläkepäivien toimeentuloa.

– Valtaosa suomalaisista saa työeläkettä, joka turvaa kohtuullisen elintason eläkkeelle jäämisen jälkeen. Se ei kuitenkaan riitä kasvaviin hoitokuluihin, jotka lähtevät voimakkaaseen nousuun 85 ikävuoden jälkeen, Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia Noora Kauppi sanoo. 

Kansallisena tavoitteena on, että ikäihmiset voisivat asua kotona ja saada sinne tarvitsemansa palvelut. 

– Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta uskoo, ettei saa kaikkia tarvitsemiaan palveluita julkiselta sektorilta. Eläkepäiviin olisikin hyvä varautua säästöjen ja vakuutusten avulla. Ajatus yksilön vastuusta on Suomessa kuitenkin vielä nuori, Kauppi sanoo.

Osakesäästötili on tuottoisa pitkällä aikavälillä

Vuodenvaihteessa käyttöön tullut osakesäästötili on tuonut uusia sijoittajia markkinoille. 

– Osakesäästötilissä toteutuu korkoa korolle -efekti, joten se sopii pitkäaikaiseen säästämiseen. Vaikka useimpien eri skenaarioiden mukaan osakesäästötili on tuottoisampi vaihtoehto kuin suorat osakesijoitukset, nyt ei toki näytä hyvältä koronaviruksen takia. Jos tilille on alkuvuodesta laittanut 50 000 euroa, sijoituksesta on sulanut pois aikamoinen siivu, Verohallinnon johtava veroasiantuntija Tero Määttä sanoo. 

Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen muistuttaa, että asuntolainan lyhentäminenkin on säästämistä ja asunto merkittävä varallisuuserä. Kun työssäkäyvä henkilö lyhentää asuntolainaa, maksaa lakisääteisiä eläkemaksuja ja veroja sekä kustantaa oman ja mahdollisesti myös perheen arjen, rahaa ei välttämättä jää enää säästöön tai sijoitettavaksi. 

Vakuutuksista lisäturvaa eläkepäiviin

2000-luvun alussa suosiossa olivat vapaaehtoiset eläkevakuutukset, joiden myynti on sittemmin romahtanut. 

– Poukkoileva politiikka tappoi eläkevakuutusten kysynnän. 2000-luvun puolivälin jälkeen tehtiin ikäraja-, vero- ja lainsäädäntömuutoksia, joiden jälkeen kuluttajat eivät enää tienneet, milloin ja millä ehdoilla eläkettä saa nostaa. Yli 700 000 suomalaista on kuitenkin ottanut eläkevakuutuksen, ja osa heistä nostaa jo sen varoja, Kauppi sanoo.

Sen sijaan sairauskuluvakuutusten markkinat ovat kasvaneet. Kattaviin työterveyspalveluihin tottunut voi haluta eläkkeelläkin käyttää yksityisen sektorin palveluita, jolloin vakuutus otetaan korvaamaan sairauden tai tapaturman tutkimisesta ja hoidosta aiheutuvia kustannuksia.

Kunnolliset vakuutusmarkkinat puuttuvat

Määttänen kritisoi nykyisiä eläke- ja hoivavakuutusmarkkinoita – tai lähinnä niiden puutetta. Nykyisissä vakuutuksissa on hänen mielestään ennemmin kyse säästämisen muodosta kuin vakuutuksista, sillä vakuutusten tulisi tarjota turvaa loppuelämän ajaksi. 

– Jos Suomeen saadaan kunnolliset eläke- ja hoivavakuutusmarkkinat, työ­iässä voisi keskittyä säästämiseen ja ottaa vakuutuksen vasta eläkkeellä, Määttänen ehdottaa. 

Vuodenvaihteen lakimuutokset mahdollistivat kertamaksuiset eläkevakuutukset, mikä on Määttäsen mielestä askel oikeaan suuntaan. Niissä eläkesijoitus tehdään yhdellä suurella maksusuorituksella, johon varat voi saada esimerkiksi vaihtamalla asunnon pienempään, myymällä kesämökin tai realisoimalla osakesäästötilillä olevat osakkeet.

– Pitkään elinikään varautuessa säästäminen ei ole tehokkain ratkaisu. Karttuneita säästöjä täytyy eläkkeellä käyttää hyvin hitaasti, sillä niiden täytyy riittää siinäkin tilanteessa, että elää yli 90-vuotiaaksi ja tarvitsee laitoshoitoa. Vakuutusten avulla voi turvata toimeentulon ja hoivan saannin pienemmällä rahallisella varautumisella. Vakuutusten ideana nimittäin on, että moni maksaa niitä, mutta vain harva tarvitsee kaikkia niiden mahdollistamia palveluita, Määttänen selittää. 

Kauppi muistuttaa, että sote-uudistuksen keskeneräisyys on hoivavakuutusmarkkinoiden esteenä. Vakuutusyhtiöillä ja potentiaalisilla asiakkailla ei ole riittävää käsitystä siitä, millaisia palveluita vakuutuksilla täydennettäisiin, joten varsinaisia hoivavakuutuksia ei ole markkinoilla vielä lainkaan.  

Firettäjä haaveilee aikaisesta eläköitymisestä

Siinä missä moni eläkeiän kynnyksellä oleva laskee, kannattaako työntekoa jatkaa suuremman eläkkeen saamiseksi, firettäjät haaveilevat taloudellisesta riippumattomuudesta ja eläkkeelle jäämisestä jopa 30–40 vuoden iässä.

– En voi ymmärtää FIRE-ilmiötä. Vaatii valtavan omaisuuden, jotta pystyy jäämään aikaisin eläkkeelle. Tällöin täytyy tehdä töitä täysillä ainakin kymmenen vuotta, sijoittaa suurella riskillä ja pitää elintaso todella matalana. Eläkkeelle päästyä kitkutetaan, sillä työeläkettä ei ole juuri ehtinyt kertyä, Kauppi sanoo. 

– Yleinen korkotaso on matala ja riskillistenkin sijoitusten tuottonäkymät ovat matalia, joten nykymaailmassa saa säästää aika paljon, jos haluaa jäädä aikaisin eläkkeelle. Nykyinen korkotaso ei tue tällaista käyttäytymistä, Määttänen toteaa. 

Jäävätkö omaiset puille paljaille?

Suomalaisten vaurastuessa perinnöt ovat kasvaneet.  

– Rintaperillisille jätetään perintöä vuosittain noin neljä miljardia euroa. Koska lapsiluku on pienentynyt, perintö jakautuu aiempaa harvemmille perillisille, Kauppi sanoo. 

– Jos Suomeen saadaan kunnolliset eläkevakuutusmarkkinat, vakuutuksen avulla voisi suunnitella, paljonko haluaa jättää perintöä. Tämän summan voisi siirtää syrjään ja ottaa vakuutuksen lopulla summalla. Pelkillä säästöillä perinnön suuruus on sattumanvarainen, sillä perintöä jää sen verran kuin sitä sattuu jäämään riippuen siitä, milloin kuolee, Määttänen sanoo.

Perintö saadaan usein keski-iässä. Määttäsen mukaan perinnönsaajan tulotaso on usein korkeampi kuin perinnönjättäjän, joten keski-iän sijaan raha tulisi enemmän tarpeeseen esimerkiksi opiskeluvaiheessa tai asuntolainaa lyhennettäessä.

Omaisuutta voi siten olla kannattavaa jakaa omaisille ennakkoon. 

Säästöt ja muu varallisuus jäävät perillisille. Sen sijaan esimerkiksi vapaaehtoisen eläkevakuutuksen varat eivät siirry kuolinpesälle ilman henkivakuutusta. FINE suositteleekin sivuillaan henkivakuutuksen liittämistä vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen, mikä turvaa varojen siirtymisen nimetylle edunsaajalle. 

Määttäsen mielestä eläkevakuutuksen ajatus kuitenkin katoaa, jos vakuutuksen varat maksetaan joka tapauksessa – joko vakuutuksenottajalle eläkkeenä tai omaisille vakuutuksenottajan kuoltua. 

– Omaisten ei pitäisi hyötyä vakuutuksista millään tavalla. Eihän kotivakuutuksestakaan saa rahaa, paloi koti tai ei. Vakuutusten ideana on, että vain pieni osa maksajista oikeasti tarvitsee niitä. Tällä tavoin vakuutusten hinnat pystytään pitämään alhaisina, Määttänen sanoo. 

Kauppi kuitenkin suosittelee henkivakuutuksen ottamista omaisten turvaksi erityisesti tilanteessa, jossa kotitaloudella on suurehko asuntolaina ja alaikäisiä lapsia tai perheen toimeentulo on vahvasti yhden henkilön varassa. Vakuutuksen ansiosta omaiset eivät joudu taloudellisiin vaikeuksiin vakuutetun kuollessa, sillä korvaussumman voi käyttää esimerkiksi asuntolainan maksamiseen tai toimeentulon turvaamiseen. 

– Hyvin harvalla suomalaisella on henkivakuutus. Talo suojataan vakuutuksella tulipalon varalta, mutta harva vakuuttaa omaa elämäänsä samalla tavalla, Kauppi sanoo.

Osakesäästötilillä voittoa tai tappiota perillisille

Osakesäästötilin haltijan kuollessa tiliä koskeva sopimus lakkaa, eikä omaisten tarvitse huolehtia tilin lopettamisesta. Tällöin osakesäästötili muuttuu tavalliseksi arvo-osuustiliksi ja talletustiliksi. Oikeus tileillä oleviin varoihin siirtyy perillisille. Varat otetaan huomioon perintöverotuksessa samalla tavoin kuin muut osakkeet ja pankkitilit. 

– Osakesäästötilillä olleet varat arvostetaan kuolinpäivän arvon mukaan. Jos vainaja on aikoinaan ostanut osakkeita 10 000 eurolla ja niiden arvo hänen kuolin­hetkellään on 40 000 euroa, niin perintö­­verotuksessa käytetty arvo osakkeille on 40 000 euroa ja se on omaisten hankintameno 10 000 euron sijaan, Määttä selittää. 

Osakkeita ei ole pakko myydä heti, vaan niitä voi pitää kuolinpesän hallussa olevalla arvo-osuustilillä, jolloin niiden arvo voi muuttua ajan myötä. 

– Jos osakkeiden arvo kuolinhetkellä on 40 000 euroa, voi olla, että niiden arvo laskee esimerkiksi 20 000 euroon tai nousee 60 000 euroon ennen kuin osakkeita aletaan realisoida.

Kun pesä jaetaan, osakkeet voidaan realisoida tai ne voidaan siirtää perillisten arvo-osuustileille. Osakesäästötilille perintöosakkeita ei voi tallettaa, sillä osakesäästötilille voi siirtää ainoastaan rahaa.

Juttu on julkaistu aiemmin painetun Viisas Raha -aikakauslehden numerossa 3/2020.

Lisää aiheesta:

Ei huolta huomisesta - siintääkö horisontissa eläkepäivät ilman taloushuolia?

Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmään on noussut – vain kolmasosa hyväksyisi varauksella eläkeiän nostamisen

BLOGI // Jesse Viljanen: Päivittäisen tupakka-askin hinnalla yli kolminkertaistat eläkkeesi

 

Etkö ole vielä Viisas Raha lehden tilaaja?

Osakesäästäjien jäsenenä saat muiden rahanarvoisten etujen lisäksi sijoittajan tuhdin lukupaketin Viisas Raha aikakauslehden.

KESÄTARJOUS: Nyt loppuvuoden 2020 jäsenyys vain 19 euroa! Liity nyt

 

Lisää aiheesta "Oma talous"