Moni meistä elää pitkään eläkkeellä, jopa kolmanneksen elämästään eli vanhuuteen varautuminen on osa elämänkulun perusasioita, aivan kuten opiskelun tai työuran suunnittelu.

Suunnitteluun olisi hyvä ryhtyä viimeistään keski-iässä. Moni kuitenkin havahtuu vasta ikäännyttyään tai jäätyään eläkkeelle.

Vanhustyön Keskusliiton kyselytutkimuksessa selvitettiin yli 50-vuotiaiden näkemyksiä aiheesta. 

Vastaajista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että vanhuuteen kannattaa varautua erittäin paljon tai jossain määrin. Erityisesti 50–69-vuotiaat kertoivat avoimissa vastauksissa, että olisivat kiinnittäneet omaan talouteensa huomiota aivan eri tavalla jo aiemmin, jos voisivat nyt valita:

“Aloittaisin eläkesäästämisen ajoissa ja isommilla summilla.”

“Eläisin taloudellisemmin ja aloittaisin sijoittamisen jo nuorena.”

“Olisin ehkä sijoittanut aktiivisemmin, mutta tyhjästä on vaikea sijoittaa.”

“Säästäisin rahaa “väkisin” vaikka tuloni pienyrittäjänä olivatkin pienet, sillä tämänhetkinen köyhyys on todella raskas taakka!”

– Ongelmana tuntuu tällä hetkellä olevan se, miten ikääntymiseen varautumiseen liittyvä ennalta ehkäisevä toiminta tavoittaa ihmiset, jotka ovat vielä työelämässä. He eivät vielä halua ajatella eläkeikää, toteavat projektisuunnittelija Maija Isaksson Takuusäätiöstä ja hankekoordinaattori Erkki Ukkola Marttaliitosta. 

Isakssonin mukaan monille eläkkeen pienuus tulee yllätyksenä.

– Eläkkeen määrää ei välttämättä haluta ajatella, tai siitä saattaa olla epärealistisia käsityksiä.

Ukkola toteaa, että etenkin miehillä näyttäisi olevan ylioptimistiset käsitykset oman eläkkeensä määrästä.

– Eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa myös luopumista. On inhimillistä, että asia koetaan myös vaikeaksi. Taloudellinen varautuminen ei ole silloin päällimmäisenä mielessä. Tekemissämme haastatteluissa asia on tullut selvästi ilmi.

Kokeile kuukausi eläkeläisenä

Tulevan oman eläkkeen määrän voi selvittää Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla. Kun eläkkeen määrä on tiedossa, voi sillä yrittää sinnitellä kuukauden ajan. Vaikka kuukauden pikatesti on tietenkin eri asia, kun eläkkeellä eläminen vuosien ajan, antaa se suuntaa siitä riittävätkö rahat nykyiseen elämäntyylin. 

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2019 eläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 716 euroa ja mediaanieläke 1 497 euroa kuukaudessa. Miesten keskieläke oli 1 937 euroa ja naisten 1 533 euroa eli noin viidenneksen vähemmän kuin miehillä.

Puolet eläkeläisistä sai eläkettä alle 1 500 euroa kuukaudessa. Heistä lähes kaksi kolmasosaa oli naisia. Yli 3 000 euron eläkettä sai kahdeksan prosenttia eläkkeensaajista. Heistä selkeä enemmistö oli miehiä.

Työkaluja suunnitteluun

Vanhustyön keskusliiton julkaisi viime vuonna yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa Vanheneminen.fi sivuston, joka tarjoaa työkaluja tulevien eläkepäivien suunnitteluun.

Sivustolta löytyy paitsi tietoa, linkkejä ja yhteystietoja myös konkreettisia työkaluja kuten työkirjoja, tehtävälistoja, malleja ja pohjia laskelmille. Sivustolla voi myös tehdä testin, millainen vanhuuteen varautuja itse on tai tilata maksuttoman sähköpostikurssin vanhuuteen varautumisen teemoista.

Vanhustyön keskusliiton kyselytutkimus (pdf)

Lisää aiheesta:

Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmään on noussut – vain kolmasosa hyväksyisi varauksella eläkeiän nostamisen

BLOGI // Jesse Viljanen: Päivittäisen tupakka-askin hinnalla yli kolminkertaistat eläkkeesi

Juttu on julkaistu aiemmin  (14.10.2019) ja päivitetty 9.7.2020.