Danske Bankin teettämän Taloudellinen mielenrauha -kyselytutkimuksen mukaan tänä vuonna vain neljännes suomalaisista uskoo vaurastuvansa tulevaisuudessa vähintään jossain määrin. Vuonna 2018 pankin kyselyyn vastanneista 42 prosenttia koki voivansa vaurastua jossakin vaiheessa elämäänsä.

Erityisesti naisten usko omaan talouteen on heikentynyt. Naisvastaajista 42 prosenttia ei usko koskaan vaurastuvansa, kun miehissä vastaava osuus on selvästi pienempi, noin 30 prosenttia.

Nuoret ovat selvästi optimistisempia taloudellisen tulevaisuutensa suhteen. Yli 55-vuotiasta vastaajista yli puolet ei usko lainkaan vaurastumismahdollisuuksiinsa. 18-24-vuotiaista vastaajista näin pessimistisesti asian kokee vain 7 prosenttia vastaajista.

Suurin osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni kiinteässä omaisuudessa, kuten asunnoissa ja autoissa.

– Vain alle 7 prosenttia varoista on talletuksia, osakkeita tai rahasto-osuuksia. Kansankapitalismi on Suomessa vielä alkutekijöissään, kun verrataan vaikkapa rakkaaseen naapuriimme Ruotsiin, mutta sijoittaminen ja säästäminen onneksi kiinnostavat nuoria aikuisia jatkuvasti enemmän, pankin Suomen sijoitusalueesta vastaava johtaja Ville Orava toteaa.

Lottoaminen on sijoittamista hyväksytympi tapa vaurastua

EVAn aiemmin teettämän tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta ei näe väärää siinä, että jotkut yrittävät tehdä niin paljon rahaa kuin rehellisin keinoin vain voivat. Toista mieltä oli vain reilu kymmenesosa.

Suomalaisten keskuudessa varakkuuden näyttämistä kuitenkaan ei aina katsota hyvällä. Ehkä juuri tästä syystä suomalaiset eivät myöskään pidä kaikkia vaurastumisen tapoja yhtä hyväksyttävinä.

Pankin kyselun mukaan kaikkein hyväksytyin tapa vaurastua oli säännöllinen säästäminen ja tiukka kulukuuri. 

Hyväksytyimmät tavat vaurastua:

1. säännöllinen säästäminen ja tiukka kulukuri (43 %)
2. erittäin hyväpalkkainen ja ahkeralla opiskelulla saavutettu työpaikka (40 %)
3. säännöllinen työssä käyminen nuoresta pitäen (32 %)
4. lottovoitto (31 %)
5. yrittäjyys (23 %)

– Kyselytutkimuksemme tuloksista paistaa erityisesti silmään se, että eri sijoittamisen tavat ovat huomattavasti vähemmän hyväksyttyjä tapoja vaurastua kuin kärkiviisikkoon nousseet keinot ja niitä on kolmen hyväksytyimmän vaurastumiskeinon joukkoon valinnut vain alle kymmenesosa kyselyyn vastanneista, Orava summaa.

Oravan mukaan suomalaisten olisi hyvä pohtia nykyistä ajatusmalliaan ja huomata, että sijoittaminen on säästämisen muoto, joka palvelee varsinkin nykyisessä korkotilanteessa, kun talletuksille ei saa tuottoa ja sijoittaminen oman sijoitusprofiilin mukaisesti on käytännössä ainoa tapa saada säästönsä kasvamaan.

Suomalaisten maine lottokansana tulee myös lunastettua, sillä vastaajat näkevät omalla kohdallaan lottovoiton saamisen sekä säännöllisen säästämisen ja tarkan kulukurin keskenään lähes yhtä todennäköisinä tapoina vaurastua.

– Onneksi tuloksista voidaan kuitenkin nähdä, että nuorilla on vanhempia ikäluokkia vahvempi usko siihen, että omaan vaurastumiseen voi vaikuttaa myös muulla tavalla kuin lottoamalla. On hienoa huomata, että sijoittaminen koetaan heidän keskuudessaan keskivertoa useammin potentiaaliseksi vaurastumisen keinoksi. Sen voi huomata myös omien asiakkaittemme joukossa, sillä esimerkiksi osakesäästötilejä on Danske Bankissa eniten 25–40-vuotiailla.

Osakkeisiin, arvopapereihin tai vastaaviin sijoittaa 36 prosenttia kyselyyn vastanneista. Tärkein sijoittamisen syy on taloudellisen puskurin luominen (66 %). 45 prosenttia vastaajista sijoittaa saadakseni enemmän tuottoa ja 18 prosentille vastaajista sijoittaminen on hauska harrastus.

Kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland 2.-21.03.2020 ja tutkimukseen vastasi 3022 suomalaista.