Lehti suomalaiselle sijoittajalle

”Asuntomarkkinoiden piristyminen voi jäädä väliaikaiseksi iloksi”, varoittaa Nordea

Pankin mukaan asuntokauppa on käynyt tänä vuonna yllättävän vilkkaana synkistä talousnäkymistä huolimatta. Lisäksi lähes puolet nykyisestä asuntokannasta sijaitsee kunnissa, joissa väkiluvun ennakoidaan taittuvan laskuun seuraavien 20 vuoden aikana, Nordea huomauttaa.

Suomessa on 1,2 miljoonaa vakituisesti asuttua asuntoa kunnissa, joiden väestö vähenee 2019-2030, todetaan Nordean tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessa. Noin 1,3 miljoonaa asuntoa sijaitsee kunnissa, jonka väkiluvun ennustetaan laskevan vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes puolet nykyisistä asunnoista sijaitsee kunnissa, joiden väkiluvun ennustetaan laskevan.

Mitä siis käy asuntomarkkinoille, kun väki alkaa todella vähentyä?

”Muuttotappiokunnissa asuntojen kysyntä vähenee, mikä painaa asuntojen hintoja. Samaan aikaan kasvukeskuksissa asuntojen kasvava kysyntä vaatii tuekseen rakentamista, jotta asuntojen hintojen nousupaineet saadaan pidettyä kurissa. Asuntomarkkinoiden eriytyminen ei näytä hidastumisen merkkejä ja tämä polarisaatio vaatii reagointia myös poliittisilta päättäjiltä. On tärkeää, että kaupungistumisen asettamiin muutospaineisiin vastataan muun muassa riittävällä kaavoituksella, jotta asuntomarkkinoiden eriytyminen ei olisi esteenä perheiden ja työvoiman liikkuvuudelle”, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen toteaa.

Tänä vuonna menee hyvin

Kuluvana vuonna asuntomarkkinat ovat olleet oikea valonpilkku: kauppaa on käyty vilkkaasti viime keväästä saakka, vaikka talousennusteita on korjattu synkempään suuntaan ja kuluttajaluottamus heikkenee. Suomen Pankin tilastojen mukaan uusia asuntolainoja myönnettiin huhti-syyskuussa seitsemän prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Asuntomarkkinoiden vilkkaus näkyy myös asuntojen kauppamäärissä: Kiinteistövälittäjien tilastojen mukaan huhti-syyskuussa vanhoja asuntoja myytiin kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

”Asuntomarkkinoiden vahva vire tuli osittain yllätyksenä. Se osui aikaan, jolloin työllisyys ei juurikaan kasvanut ja kuluttajaluottamus meni yhä synkempää suuntaan. Positiivisia asuntomarkkinalukuja on saatu nyt pääkaupunkiseudun lisäksi myös muista kasvukeskuksista”, Kärkkäinen kertoo.

Hänen mukaansa asuntomarkkinoiden vilkkaudessa on todennäköisesti ollut kyse osittain patoutuneesta kysynnästä. 

”Viime vuosina, kun talous- ja työllisyyskasvu oli vahvaa, ei asuntomarkkinoilla kuitenkaan kasvua nähty. Jos talousnäkymät jatkavat synkkenemistään, voi asuntomarkkinoiden piristyminen jäädä väliaikaiseksi iloksi”, Kärkkäinen huomauttaa.

 

Lue Nordean koko asuntomarkkinakatsaus

Lisää aiheesta "Oma talous"