Mikäli sijoittajalta oltaisiin kysytty internet-buumin alkuaikoina 90-luvulla, haluaisiko hän omistaa palasen internetistä, vastaus olisi saattanut olla yllättävä. Mikä internet, mitä sillä voi tehdä, miten sillä voi ansaita, miksi kukaan haluaisi seurata tuntemattomien ihmisten kuvia? Jälkikäteen ajateltuna tuollainen ajattelutapa saattaa tuntua jopa absurdilta, internet kun kaikkine oheispalveluineen on niin luonnollinen osa nykyistä arkipäivää. Internetin kehitys on näkynyt myös osakemarkkinoilla, vuosituhannen vaihteessa koettiin dotcom-buumi, jolloin kaikki missä luki internet, oli kultaa. Suurta hypetystä seurasi sittemmin kuplan puhkeaminen dramaattisine kurssiromahduksineen – kuulostaa ihan bitcoinilta.

Kysymys internetin palasen omistamisesta on sikäli absurdi, internetiinhän kun ei suoraan voi sijoittaa. Sijoittaja voi sijoittaa esimerkiksi teknologiayhtiöihin, jotka tarjoavat ja rakentavat internetin infrastruktuuria ja erilaisia palveluita. Internet on itsessään teknologiana kehittynyt vuosien saatossa, sen perustason TCP/IP-protokolla kehitettiin jo vuonna 1974. Vuonna 1995 julkaistiin VoIP-protokolla (voice over IP), joka mahdollisti äänen siirtämisen internet-verkon yli käyttäjältä toiselle ja johon myös muun muassa kaikkien tuntema Skype pohjautuu. Muita yleisesti tunnettuja protokollia ovat https tai POP3.

Bitcoin on internetin arvoprotokolla

Vuonna 2008 keksittiin puolestaan uusi protokolla, joka mahdollisti arvon siirtämisen hajautetusti internet-verkon yli suoraan käyttäjältä toiselle. Tätä protokollaa kutsutaan bitcoiniksi. Sitä voitaisiin kutsua myös MoIP-protokollaksi (money over IP), internetin protokollaperheen puuttuvaksi palaseksi.

Bitcoin voidaan määritellä myös monella muulla tavalla, riippuen käyttäjän näkökulmasta ja arvovalinnasta. Se voi olla samaan aikaan hajautettu arvonsiirtoverkko, digitaalisen kullan kaltainen arvonsäilyttäjä tai internetin natiivi maksuväline. Bitcoin voi olla samaan aikaan verkko, ohjelmisto tai niukka hyödyke. Bitcoinia voidaan pitää myös spekulatiivisena sijoitushyödykkeenä.

Bitcoinia ei itsessään välttämättä voida kutsua perinteisen rahoitusmaailman mukaiseksi sijoituskohteeksi. Se on riskiprofiililtaan paljon riskisempi kuin perinteiset osakkeet, korkopaperit tai kulta. Bitcoin ei tuota kassavirtaa eikä sitä myötä myöskään osinkoja tai korkotuottoja. Bitcoinin arvonmääritys on vaikeaa ja sen hinnanmuodostus voi olla arvaamatonta ja hyvin volatiilia. Toisaalta volatiilisuuden vastapainoksi bitcoinin pitkän tähtäyksen arvonkehitys on ollut nousujohteista.

Bitcoinilla voi parantaa sijoitussalkun riski-tuottosuhdetta

Bitcoin on voinut tarjota merkittäviä portfolion hajautushyötyjä. Esimerkiksi Fidelity Digital Assets totesi marraskuussa 2022 julkaistussa tutkimuksessaan, että viiden prosentin bitcoinpaino osana hajautettua portfoliota viimeisen seitsemän vuoden aikana olisi parantanut koko sijoitusssalkun tuottoa noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Kun Sharpen luku pysyi miltei ennallaan, sijoittaja olisi saanut täten paremman riski-tuottosuhteen sijoitussalkulleen pienen bitcoin-allokaation ansiosta.

Bitcoinia pohtiessaan sijoittajalla on useita eri vaihtoehtoja harkitessaan suhtautumistaan tähän digitaaliseen omaisuusluokkaan. Helpoin ja yksinkertaisin vaihtoehto on olla ottamatta mitään näkemystä bitcoiniin, unohtaa koko kryptovaluuttamarkkina ja keskittyä sijoittajan oman nykyisen salkun kehittämiseen. Uteliaan sijoittajan vaihtoehtona taas voi olla lähteä tutustumaan bitcoiniin

tarkemmin ja lähteä kasvattamaan bitcoin-allokaatiota omassa sijoitussalkussaan. Aikajänne kannattaa tällöin mieltää moniksi vuosiksi ja lyhyen aikavälin volatiilisuuteen tulee varautua. Mahdollisuus on olla markkinoilla myös pörssilistattujen kryptoyhtiöiden kautta. Erityisesti Nasdaqista löytyy useita kryptoalaan keskittyneitä yrityksiä.

Mikäli sijoittajan näkemys bitcoinista taas on karhumainen, eikä sijoittaja usko, että globaalille hajautetulle arvonsiirtoverkolle on tulevaisuudessa sen enempää kysyntää, markkinat ovat kehittäneet onneksi tähänkin ratkaisun. Viime vuonna laskettiin liikkeelle maailman ensimmäinen Short bitcoin ETF, jolloin sijoittaja pääsee helposti myymään bitcoinia lyhyeksi.

Bitoinin käyttöaste kasvanut nopeammin kuin internet

Bitcoin on kuitenkin niin sanotusti tullut jäädäkseen ja voidaan argumentoida suuntaan tai toiseen, onko bitcoin se internetin puuttuva palanen, joka mahdollistaa niin sanotun internetiin sijoittamisen. Analogiaa internetin kehitykseen voidaan tarkastella myös adaptaatioasteella. Bitcoinilla on tällä hetkellä eri arvioiden mukaan yhtä paljon käyttäjiä kuin internetillä oli vuonna 1997, mutta adaptaatioaste on kasvanut internetiä nopeammin. Kuin vuonna 1997 internetiä käytti karkeasti arvioiden noin 100 miljoonaa ihmistä, tänä päivänä lukema liikkuu yli viidessä miljardissa. Bitcoin on julistettu kuolleeksi jo satoja kertoja, mutta edelleen verkko on pystyssä ja uusia lohkoja syntyy keskimäärin 10 minuutin välein.

Bitcoinia ei olisi olemassa ilman internetiä. Internet-teknologia kehittyy, samaten bitcoin kehittyy teknologisesti eteenpäin koko ajan. Bitcoin on helppo jättää huomiotta ja siitä on helppoa olla pitämättä. Siihen kannattaa kuitenkin tutustua ja muodostaa oma perusteltu mielipide. Jos ei muuta, niin vähintäänkin uteliaisuudesta.