Sähköpostiverkossa lähetämme viestejä osoitteesta toiseen. Bitcoin-verkossa lähetämme kryptovaluutta bitcoinia osoitteesta toiseen. Kun asian ajattelee näin yksinkertaisesti, on helppo ymmärtää miten bitcoin toimii.
Bitcoin on Internetin rahaa
Ennen bitcoinin julkaisua vuonna 2009 Internetistä puuttui raha. Ei ollut olemassa tapaa lähettää rahaa kuten sähköpostia - yksinkertaisesti osoitteesta toiseen. Bitcoinin lohkoketjuteknologia tarjosi tähän ratkaisun. Sen avulla rahaa voidaan lähettää luotettavasti osoitteesta toiseen ilman pankkeja tai muita kolmansia osapuolia.
Sähköpostin ja bitcoinin ero on lähetyksen yksilöllisyydessä. Sama sähköpostiviesti voidaan lähettää usealle eri vastaanottajalle ja eri osoitteisiin. Samaa rahaa ei tietenkään voi lähettää tai käyttää useaan kertaan. Siten jokainen bitcoin-verkossa tehty lähetys on ainutkertainen, väärentämätön ja peruuttamaton. Tämän niin sanotun kaksoiskulutuksen estäminen on bitcoinin suurimpia innovaatioita. Bitcoiniin ohjelmoidut matemaattiset säännöt estävät saman rahan käyttämisen useaan kertaan.
Perinteisesti rahalähetysten turvaamisesta ovat vastanneet pankit keskustietokoneineen. Bitcoin-verkossa kaikki tapahtuu hajautetussa verkossa, jota ylläpitävät ja turvaavat bitcoin-käyttäjien tietokoneet ympäri maapalloa. Aiemmin meillä ei ollut digitaalista järjestelmää, jossa voisimme siirtää rahaa täysin ilman kolmansia osapuolia. Bitcoin mahdollistaa maksujen välittämisen minne vain, missä on käytössä Internet-yhteys ja älypuhelin.
Leikkirahasta arvokkaaksi
Vuonna 2009, viikko bitcoinin julkaisun jälkeen, bitcoin-pioneeri ja ensimmäisen bitcoin-verkon kautta välitetyn transaktion vastaanottanut Hal Finney totesi: “Yksi välitön ongelma mille tahansa uudelle valuutalle on arvonmääritys. Vaikka ohittaisimme sen ongelman, ettei kukaan aluksi hyväksy valuuttaamme maksuvälineenä, on vaikea keksiä mitään järkevää argumenttia miksi kukaan edes haluaisi vastaanottaa käytännössä arvotonta valuuttaa.”
Alussa bitcoin olikin arvotonta “leikkirahaa”. Reaalimaailman arvoa se sai ensimmäisenä toimintavuotenaan, kun suomalainen Martti Malmi vaihtoi 5 000 bitcoinia 5 dollariin. Seuraavana vuonna floridalainen ohjelmoija Laszlo Hanyecz tilasi kaksi Papa John’s pizzerian perhepizzaa maksaen niistä 10 000 bitcoinia.
Reilussa kymmenessä vuodessa bitcoinin arvo on kasvanut nopeasti, emmekä vieläkään tiedä minkä arvoisia bitcoinien pitäisi olla. Tiedämme vain, että bitcoineja luodaan ennalta määrättyyn tahtiin maksimissaan 21 miljoonaa kappaletta. Bitcoin on Internetin rahan ensimmäinen ja viimeinen painos, josta vuonna 2032 on luotu 99 %. Enempää ei tule ja se tekee bitcoinista hyvin ainutlaatuisen omaisuusluokan.
Peruspankkipalvelut ilman pankkeja
Bitcoin tarjoaa käyttäjälleen peruspankkipalvelut ilman pankkeja. Kuka tahansa voi ladata älypuhelimeensa bitcoinin mobiililompakkosovelluksen. Se toimii käyttöliittymänä bitcoin-verkkoon eli perinteisen verkkopankin korvikkeena. Lompakkoon automaattisesti luotu bitcoin-osoite toimii modernina pankkitilinä, joka hyödyntää maksujen välittämiseen pankkien sijaan bitcoin-verkkoa.
Lompakossa näet tilisi saldon ja transaktiot aivan kuten verkkopankissa. Bitcoinien lähettäminen ja vastaanottaminen on yhtä helppoa kuin tilisiirron tekeminen. Lompakko soveltuu myös maksamiseen, sikäli kun myyjä hyväksyy bitcoinit maksuvälineenä. Maksaminen puolestaan tapahtuu QR-koodin skannauksella eli hyvin samaan tapaan kuin esimerkiksi MobilePayssä.
Bitcoin on rahan evoluutio
Digitalisoituminen on muuttanut rahaa merkittävästi. Enää kahdeksan prosenttia käyttämästämme rahasta on käteistä.
Bitcoin tarjoaa käyttöömme aivan uudenlaisen rahan, mutta nähtäväksi jää onko bitcoinista globaaliksi maailmanvaluutaksi. Suomalaisesta näkökulmasta katsoen bitcoinista on vielä vaikea löytää oikeita hyötyjä, mutta maapallolla on 1,7 miljardia ihmistä, joilla ei ole lainkaan pääsyä nykyiseen pankkijärjestelmään. Näille ihmiselle bitcoin tarjoaa tasa-arvoisen mahdollisuuden tulla osaksi modernia yhteiskuntaa.
Jokainen sijoitus bitcoiniin on uskoa uudenlaiseen globaaliin raha- ja maksujenvälitysjärjestelmään, joka vielä tänään on enemmän spekulatiivinen sijoituskohde kuin hyvin toimiva raha.
