Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Platformit jyräävät

“Software is eating the world.” -Marc Andreessen, co-founder and general partner of venture capital firm Andreessen Horowitz

“Software alone is a commodity.” -Fred Wilson, venture capitalist and founder of Union Square Ventures
 

Software is eating the world. Tämä oli entisen Netscape perustajan ja tunnetun pääomasijoittajan Marc Andreessenin viesti Wall Street Journalissa elokuussa 2011 julkaistussa artikkelissa. Andreessenin näkemys oli että ohjelmistoyrityksistä oli tulossa maailmantalouden kulmakivi. ”Olemme keskellä dramaattista ja laajaa teknistä ja taloudellista muutosta, jossa ohjelmistoyritykset ovat valmiita ottamaan haltuunsa suuren osan koko taloutta”, hän kirjoitti. Lyhyesti sanottuna, hänen mukaansa softafirmat söivät päivä päivältä suuremman osan koko maailmantalouden kakusta. 

Suurin osa lukijoista tuntee varmasti Warren Buffetin käsitteen ”Circle of Competence”. Konsepti on sinänsä hyvin yksinkertainen: jokainen meistä on kokemuksen tai opiskelun kautta kerryttänyt tietoa tietyiltä alueilta. Ja meidän tulisi pääasiassa keskittyä näihin osaamisalueisiin. Tai että sijoittajien ei tarvitse olla asiantuntijoita jokaisessa yrityksessä tai edes monissa. Tämän ”ympyrän” koko ei ole tärkeä, mutta sen rajojen tunteminen on kuitenkin elintärkeää. Tästä huolimatta, uskon että käsite ”Circle of Competence”  on ennemminkin dynaaminen kuin staattinen. Buffett itse on laajentanut omaa osaamisaluettaan viimeisten vuosien aikana sijoittamalla muun muassa Appleen ja lentoyhtiöihin. Maailma on dynaaminen. Tilanteet muuttuvat. Jokaisen on opittava jatkuvasti ja yritettävä kasvattaa osaamisaluetta ajan myötä. 

Hyppäsin itse muutama vuosi sitten täysin oman osaamisalueen ulkopuolelle sijoittamalla omia ropojani Talenomiin. Vaikka Talenom ei ole puhdas softabisnes vaan oikeastaan hydridimalli joka koostuu omasta softasta ja konsultoinnista, sanoisin silti että tämä oli ensimmainen todellinen kosketukseni softabisnesten maailmaan. Kun huomasin kuinka nätisti bisnes skaalautui, innostuin ohjelmistoalan yrityksistä entistä enemmän. Itse asiassa, viimeisten vuosien aikana olen mitä luultavammin käyttänyt yli 90 prosenttia ajastani eri ohjelmistobisnesten analysointiin, ja tavannut monia sijoittajia jotka ymmärtävät kentän paljon paremmin kuin minä. 

Andreessen oli oikeassa – ohjelmistoyrityksillä on tänä päivänä valtava rooli taloudessamme. Ja monilla yrityksistä joihin hän sjioitti 10 vuotta sitten oli suuri rooli jo silloin (Apple, Facebook, Twitter, LinkedIn, Google, Microsoft, Skype, Amazon, PayPal jne). Silti Andreessen ei tarkemmin selittänyt miten nämä yritykset erosivat niin sanotuista vanhan linjan yrityksistä. Kyllä, jokainen näistä oli rakennettu internetin ympärille. Mutta mikä tärkeämpää, ne olivat kaikki enemmän tai vähemmän alustoja (platformeja). Sen sijaan, etta nämä yritykset olisivat vain puristaneet hieman lisää tehokkuutta olemassa olevasta liiketoiminnasta, nämä firmat toimivat täysin eri liiketoimintamallilla, joka todella hyödynsi internetin potentiaalia. Itse asiassa, täsmälleen vuosi Andreessenin kirjoituksen jälkeen, Applesta tuli Jenkkien arvokkain yritys. 

Mitä nämä vanhan linjan bisnekset sitten ovat ja miten ne eroavat alustafirmoista? Monissa alan kirjoissa vanhan linjan yrityksiä kutsutaan lineaarisiksi bisnesmalleiksi. Kaikki teollisuuden titaanit 1900-luvun alkupuolella olivat lineaarisia yrityksiä, mukaan lukien öljyjätit, General Motors, General Electric, Walmart ja niin edelleen. Jokainen näistä yrityksistä loi tuotteen tai palvelun ja myi sen asiakkaalle toimitusketjua pitkin. Arvo siis virtasi lineaarisesti ja yhteen suuntaan toimitusketjun läpi. Tästä termi lineaarinen liiketoiminta. 

Esimerkki lineaarisesta liiketoimintamallista. Yritys valmistaa tuotteen, myy sen eteenpäin jälleenmyyjälle joka myy tuotteen loppukäyttäjälle. 

Toimitusketju oli ennen yksi tärkeimmistä kilpailuedun lähteistä. Siksi myös monet viime vuosisadan suurista innovaatioista liittyivät toimitusketjun parantamiseen ja tehostamiseen. Oikeastaan, monet nykypäivän ohjelmistoyritykset kuuluvat myös tähän lineaariseen liiketoimintakategoriaan, mukaan lukien useimmat SaaS bisnekset. Vaikka niiden tuotteet ovat digitaalisia, nämä yritykset toimivat silti lineaarisesti. Suurin ero 1900-luvun jätteihin on se, että SaaS bisnekset hyötyvät digitaalisen jakelun alhaisista rajakustannuksista eivätkä vaadi suuria pääomainvestointeja. 

2000-luvulla toimitusketju ei ole enää liiketoiminnan arvon keskeinen määrittäjä. Nyt alustat yhdistävät yritykset ja loppukäyttäjät, mikä antaa toimijoille mahdollisuuden vaihtaa arvoa keskenään ilman useampia välikäsiä ja antaa myös mahdollisuuden suoraan vuorovaikutukseen.  

Mitkä seikat sitten tekevät alustabisneksistä niin kiehtovia? Kun lineaarinen liiketoiminta saa uuden asiakkaan, se lisää vain yhden uuden kytköksen -  tuotteiden tai palvelujen ostajaan. Kun alusta lisää uuden käyttäjän, kyseinen henkilö ei lisää vain yhtä kytköstä vaan pikemminkin kytköksen alustan kaikkiin käyttäjiin, liiketoimintamallista riippuen. Toisin sanoen, alustat kasvavat eksponentiaalisesti eivätkä lineaarisesti. Tämän seurauksena alustaliiketoimintamallit ovat paljon kustannustehokkaampia ja skaalautuvampia kuin vanhat, lineaariset mallit, joita ne korvaavat.

Alustabisnekset kasvattavat myös tarjonnan määrää. Jos mietimme kuinka hotelliteollisuus on perinteisesti toiminut, suuret hotelliketjut kuten Hilton tai Marriott ovat lisänneet tarjontaa ainoastaan laajentamalla olemassa olevia kohteita tai rakentamalla uusia kohteita. Sen sijaan Airbnb ei omista rakennuksia tai huoneita, vaan tarjoaa alustan jossa käyttäjät voivat olla sekä kuluttajia että tuottajia. Airbnb:n tarvitsee vain löytää lisää kuluttajia (ja tuottajia) ja hyödyntää jo olemassa olevia kiinteistojä, ilman raskaita pääomainvestointeja. 

Väittäisin, että alustabisnekset parantavat myös käyttökokemusta. Esimerkiksi YouTubessa asiakkaat peukuttavat videoita ja Airbnb:ssa asiakkaat antavat tähtiä. Videot tai majoituksen tarjoajat, jotka saavat paljon negatiivista palautetta poistuvat nopeasti alustalta, ja tämä parantaa olemassa olevien asiakkaiden käyttökokemusta.

Lineaarinen vs. Alustabisnes. Esimerkkinä verkossa toimiva markkinapaikka. 

Mainitsin kirjoituksen alussa hypänneeni entistä enemmän softabisneksen maailmaan muutamia vuosia sitten. Toisaalta, omat omistukseni ovat olleet pitkälti perinteisiä SaaS bisneksiä, jotka voidaan luokitella myös lineaarisiksi malleiksi. Mitä olen tehnyt viime aikoina on se, että olen etsinyt SaaS maailmasta entista enemmän yrityksiä, jotka rakentavat ekosysteemiä ympärilleen. Otetaan esimerkkinä Salesforce. Voidaan sanoa, etta Salesforce aloitti vuosituhannen alussa SaaS revoluution. Ennen Salesforcen markkinoille tuloa yritykset maksoivat valtavia lisenssimaksuja CRM (customer relationship management) tuotteista, ja niiden ylläpitämiseksi yritykset tarvitsivat lisäksi sisäisiä palvelimia. Kallista ja aikaa vievää puuhaa. Vaikka Salesforce kasvatti nopeasti osuuttaan CRM markkinasta, Marc Benioff huomasi että CRM SaaS malleja tuli markkinoille entistä tiuhempaan tahtiin ja myös vanhat legacy firmat kuten Siebel yrittivät horjuttaa Salesforcen asemaa uusilla tuotteilla. Benioff keksi kuitenkin jotain todella ratkaisevaa, nimittäin laajentamalla pilvipohjaista tarjontaa muihin osa-alueisiin ja rakentamalla AppExchange marketplacen, jossa koodarit voivat luoda omia appeja Salesforcen alustalle. Stickiness kasvoi (churn pieneni). Kutsuisin tätä SaaS Marketplace crossoveriksi. Omista omistuksistani ruotsalainen Fortnox tekee juuri samaa. Kuten Fred Wilson sanoi, ”software alone is a commodity”. 

Salesforce. Appexchange. 

Fortnox. Appmarket.

Vaikka softa saattoi käynnistää meneillä olevan taloudellisen vallankumouksen, uskon että pitkässä juoksussa alustat ovat se key. ”Platforms are eating the world”, niin kuin jotkut sanovat. Internet taloudella itsellään kun on vielä pitkä matka edessä.

Stripen perustajaa John Collisonia lainatakseni …the internet economy is a very small fraction of the overall economy. Five, 6%, something like that. The vast majority of economic activity is not internet enabled. I think it's fairly clear to all of us that that is going to flip. We're going to end up with actually a majority that's internet enabled, but that means we're really at a shockingly early point in that sigmoid growth curve.”

Myös Eric Vishria, Benchmark Capitalin partneri sanoi äskettäin: “… what's the "cloud and SaaS" penetration of total IT spend? I think cloud and SaaS penetration is probably 15-ish percent of total IT spend, which means 85% is spent on companies doing the stuff themselves and legacy software and racking and stacking boxes and everything else. It's not going to get to 100% but is the cloud and SaaS spend going to go from 15% to 20% to 60%? I think it is. It could go further.” Käytännössä kaikki teollisuudenalat, joilla tieto on tärkeässä roolissa, ovat kandidaatteja alustavallankumoukselle. Tähän sisältyvät yritykset, joiden tuote on tietoa (kuten koulutus tai media), mutta myös kaikki yritykset, joissa asiakkaista saatava data on keskeisessä roolissa – mikä sisältää melkein kaikki yritykset. Tervetuloa alustatalouteen!

Vuonna 2040 puolet S&P 500 firman tuloksista tullee plattabisneksistä. Modern Monopolies kirja. 

Euroopalla on paljon työtä edessä. Efecte Digitalize and Automate 2020.


Disclaimer:

Kirjoitukset sisältävät mielipiteitä ja mahdollisesti tietoa omista sijoituksistani. Edustan omia mielipiteitäni, en nykyisen työnantajani enkä Suomen Osakesäästäjien mielipiteitä. Voin muuttaa mielipiteitäni päivittämättä niitä blogissani. Mitään mitä kirjoitan ei tule ottaa sijoitussuosituksena. Jokainen vastatkoon omista voitoista ja tappioista. Yritän kirjoittaa asiaa, siinä kuitenkaan aina onnistumatta. Pahoittelut jo etukäteen.  

Tässä kirjoituksessa mainittiin useita yhtiöitä. Omistan osakkeita Efectessä ja Fortnoxissa. Olen omistanut osakkeita kyseisissä yhtiöissä vähintään kuuden kuukauden ajan eikä minulla ole aikomuksena myydä omistuksiani seuraavien päivien tai viikkojen aikana. 
 

Arimatti Alhanko

Työskentelen luxemburgilaisessa perhetoimistossa jossa vastaan meidän osakesijoituksista. Sitä ennen toimin salkunhoitajana ja analyytikkona Luxemburgissa ja Ruotsissa. Sain ensimmäisen työpaikkani kreikkalaisesta ravintolasta 13-vuotiaana. Olen diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri. Minut tavoittaa parhaiten LinkedInin, Twitterin (@ArimattaA) tai sähköpostin (arimatti.alhanko@gmail.com) kautta. 

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Tuotto vaatii riskinsietoa

Victor Snellman

Kirjoittaja on Viisas Raha -lehden päätoimittaja ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.

13.10.2021

Kun kaikki sijoitukset tuntuvat riskittömiltä

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

4.10.2021

Hallituksen sijoituskokemus näkyy ja kuuluu

Victor Snellman

Viisas Raha -lehden päätoimittaja ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.

1.10.2021

Kirjoitin kesäkuussa Länsiväylän kolumnissani, kuinka poliitikon tulisi näyttää kansalaisille mallia vaurastumisessa. Ministerien sidonnaisuusilmoituksissa valitettavan monella on nollarivi säästämistä ja sijoittamista koskien. Pääministerilläkin tuntuu olevan reppu tyhjä, vaikka palkka on kovempi kuin monella yritysjohtajalla. Eduskunnasta saatavilla tuloilla meillä pitäisi olla kokoussalissa kymmeniä miljonäärejä.

Sijoittamisen ympärillä vellova diskurssi lietsoo turhaa pelkoa aloittelijoissa

Petra Elers

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi, pitkän aikavälin sijoittaja ja opiskelija Turun yliopistosta.

29.9.2021

HISTORIAN HAVINAA // Helsingin säästöpankki

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

23.9.2021

Vahva maine vaikuttaa sijoituspäätöksen tekemiseen

Victor Snellman

Viisas Raha -lehden päätoimittaja ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.

14.9.2021