Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Vähän paljosta voi olla enemmän kuin paljon vähästä

Kesä tekee tuloaan, ja osinkojuhla alkaa olla monella meistä takana. Pörssissä tunnelma on lämmin yh­tiöi­den antaessa positiivisia tulosvaroituksia harva se päivä.

Moni sijoittaja kokee nyt ensimmäistä pitkän nousukauden loppuhuipennusta. Viime keväänä pörssi ravisteli jo hieman, ja Sijoittajabarometrin 1/2020 perusteella me yksityissijoittajat teimme hyviä osakepoimintoja. Kurssien palautumisnopeus ja elvytysmäärät kuitenkin yllättivät meidät kaikki. Markkinoilla oleva likviditeetti voimistaa liikkeitä: se toimii kuin vesi akvaariossa, jota heilautetaan. Vaikka osakkeille ei ole tuoton puolesta varteenotettavia vaihtoehtoja, käänne voi tapahtua milloin vain.

Pörssin lisäksi moni on huomannut listaamattomat yhtiöt mielenkiintoisiksi sijoituskohteiksi. Näissä erittäin suuren riskin sijoituksista käytännössä yksi kymmenestä on lottovoitto, muissa palautusprosentti on lähempänä nollaa. Huhtikuussa Mobidiagista tehty tarjous oli monelle hieno kokemus ammattitaitoisen johdon onnistues­sa lunastamaan lupauksensa osakkaille. Usein joukkorahoitusalustalla kuitenkin sijoituksen tarkoitus on tuoton ohella fanittaa tuotetta, kuten esimerkiksi panimoilla. 

Fanit, jotka saavat rahaa vastaan osakkeita, ovat osakkaita siinä missä muutkin omistajat. Tätä ei välttämättä moni toimintaansa anneilla rahoittava yrittäjä täysin ymmärrä. Näin saattoi käydä Pyynikin käsityöläispanimossa, jossa perustajien omistus dilutoitui voimakkaan, tappiollisen kasvun rahoituksen johdosta. Omistajayrittäjän kannattaa tällöin pohtia, haluaako hän omistaa mieluummin kymmenyksen isosta yhtiöstä kuin kaiken pienestä yhtiöstä.

Haluaako hallitus maksimoida veroprosentin vai verokertymän?

Samaa logiikkaa voi käyttää myös Suomen luotsaamisessa ja verotuksessa: haluaako hallitus maksimoida veroprosentin vai verokertymän? Tähän asti on kokeiltu ensimmäistä, mitä jos seuraavaksi kokeiltaisiin jälkimmäistä? Nyt suomalaisten listayhtiöiden maksamista osingoista käytännössä kaiken veron maksamme me, tavalliset kansalaiset. Voittojenjaon verorasite meillä on yhteisövero huomioon ottaen 40,4–43,12 prosenttia progression tasosta riippuen. Sen sijaan yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa osinkoveroa. Siten niihin kohdistuva verorasite on vain osinkoa maksavan yhtiön maksama 20 prosentin yhteisövero.

Tasa-arvoa olisi, että kaikki sijoittajamuodosta riippumatta maksavat saman kokonaisveron, esimerkiksi 25 prosenttia. Tämän Juha Sipiläkin nosti rivien välissä esille työ- ja elinkeinoministeriön raportin julkistuksessa 24.3.2021. Toivottavasti myös pääministerimme Sanna Marin ja hänen hallituksensa lukuisine avustajineen tutustuvat aiheeseen jo ennen eduskuntavaaleja. Meitä kun on kohta miljoona osakesäästäjää.

Kirjoitus on julkaistu 6.5. ilmestyneessä Osakesäästäjien Viisas Raha -aikauslehden numerossa 3/2021.

 

Victor Snellman

Kirjoittaja on Viisas Raha -lehden päätoimittaja ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.

Tilaa Viisas Raha

Osakesäästäjien jäsenenä saat sijoittajan tuhdin lukupaketin Viisas Raha aikakauslehden monien muiden rahanarvoisten etujen lisäksi.

Liity nyt

Lisää aiheesta "Näkökulma"