HISTORIAN HAVINAA // Suomen Kiinteistöpankin tie vuokratiloista oman toimitilan kautta takaisin vuokralle
FM Taidehistoria
Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ihmiskunnan tulee olla täysin päästötön vuoteen 2050 mennessä. Jos tähän ei päästä, ilmaston jatkuvasti kiihtyvää lämpenemistä ei voida ihmisvoimin enää pysäyttää. Tuomiopäivän kello on jo käynnissä ja se tikittää yhä nopeammin kohti tilannetta, jossa pelkät korulauseet, toivomukset ja suositukset eivät enää riitä.
Kaikkein optimistisimpien skenaarioiden 1.5 asteen lämpötilan noususta seuraa jo suunnattomia määriä kaaosta ja inhimillistä kärsimystä: Maailman suuret viljelysmaat muuttuvat aavikoiksi, merenpinnan nousu hukuttaa rannikkoalueita ja muuttoliikkeet haastavat kehittyneiden maiden talouden. Pessimistisimpien skenaarioiden kolmen asteen nousu sen sijaan romahduttaa suurimman osan maapallon ekosysteemeistä, yli miljardi ihmistä joutuu vaihtamaan asuinpaikkaa ja ruoantuotanto kohtaa ennennäkemättömiä ongelmia. Länsimaalainen yhteiskunta joutuu kaikissa skenaarioissa ennennäkemättömän haasteen eteen, jota ei pääse pakoon vain sulkeutumalla muurien taakse.
Kun ihmiskunnan elinolosuhteet heikentyvät, myös yhtiöiden toimintaolosuhteet joutuvat kriisiin. Keskipitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen torjunta on välttämätöntä. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutokseen varautumattomat yhtiöt eivät pärjää kilpailussa. Vielä pidemmällä aikavälillä yhtiöt tuhoutuvat ihmiskunnan mukana ilman todellisia ilmastotoimia. Täten vastuullinen sijoittaminen ei ole vain viherpesua tai omatunnon puhdistusta. Se on pitkän aikavälin sijoittajalle jopa eksistentialististen riskien hallintaa.
Kun ilmastonmuutos haastaa yhteiskuntia länsimaissa, joutuvat valtiot tekemään vaikeita arvovalintoja. Voivatko poliitikot antaa yhtiöiden saastuttaa vai onko houkuttelevampaa tehdä sankaritekoja helppojen ja jopa populististen pakkokeinojen avulla. Riittävän pitkälle ilmaston muuttuessa, tavallinen nälkää näkevä kansa ei löydä ymmärrystä yhtiöiden edun päälle. Ongelman perisyynä oleva voitontavoittelu ei paljoa paina poliitikkojen vaakakupissa, kun vastapainona on ihmiskunnan tulevaisuus. Olemme saapumassa tilanteeseen, jossa saastuttavien yhtiöiden on muututtava vapaaehtoisesti tai kuoltava valtion pakkokeinojen alla.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on yhtiöiden oma-aloitteisuuden lisäksi viime kädessä poliitikkojen vastuulla. On valitettavaa, että pääosin vain vasemmalle kallellaan olevat puolueet uskaltavat profiloitua vahvan ympäristöpolitiikan puolestapuhujiksi. Ihmiskunnan tulisi olla yhdessä rintamassa ratkomassa tätä maailmanhistorian vaikeinta eksistentialistista ongelmaa. Oikeiston globaali haluttomuus ottaa ympäristövastuuta johtaa ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun politisoitumiseen. Jos oikeisto ei pysty tyydyttämään kansan syvää huolta ympäristöstä, saatamme lähivuosikymmeninä nähdä massiivisen vihervasemmiston nousun. Siinä vaiheessa innokkaimmat lähtevätkin kaivamaan punalippuja kaapista. Tällä kertaa vallankumouksen vastaiset taantumukselliset voimat ovat porvareiden sijaan saastuttajat.
Kirjoittaja on Osakesäästäjien viestintävastaava ja valtiotieteellisessä opiskeleva Nuorten Osakesäästäjien aktiivi.
Twitter @tonipaka
FM Taidehistoria
Työskentelen luxemburgilaisessa perhetoimistossa jossa vastaan meidän osakesijoituksista. Sitä ennen toimin salkunhoitajana ja analyytikkona Luxemburgissa ja Ruotsissa. Sain ensimmäisen työpaikkani kreikkalaisesta ravintolasta 13-vuotiaana. Olen diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri. Minut tavoittaa parhaiten LinkedInin, Twitterin (@ArimattaA) tai sähköpostin (arimatti.alhanko@gmail.com) kautta.
Kirjoittaja on 22-vuotias finanssialan opiskelija ja Nuorten Osakesäästäjien aktiivi.
Olen Kaisa Vanha-Perttula, 22-vuotias finanssialan opiskelija ja Nuorten Osakesäästäjien aktiivi. Opintojen ohella työskentelen isolla osakevälittäjällä ja sijoitan pitkäjänteisesti rahastoihin sekä osakkeisiin.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
En ole koskaan hävennyt myöntää ja puhua siitä, että tulen köyhästä perheestä. Vaikka se on omalta osaltaan rajoittanut mahdollisuuksiani normaaliin elämään silloin historiassa, niin olen jälkikäteen kuitenkin iloinen kaikesta kokemastani. Lapsuudessa eletyt asiat ovat muokanneet minusta nykyisen minäni ja niillä avuilla on ollut mahdollista ponnistaa aina vain pidemmälle ja pidemmälle. Mistä ihmeen avuista nyt taas puhun? Se selviää myöhemmin tekstissä, joten mennään asiaan.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.
Kirjoitin viime lehdessä velkaantumisesta. Nyt asiaan on kiinnittänyt huomiota myös talouspolitiikan arviointineuvosto. Se on perustettu kuusi vuotta sitten talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta, tutkimustietoon pohjautuvaa arviointia varten. Neuvosto julkaisi tammikuun lopussa arvionsa viime vuonna harjoitetusta talouspolitiikasta. Neuvosto kommentoi lähinnä toteutettua talouspolitiikkaa, mutta ottaa kantaa myös kotitalouksen lisääntyneeseen velkaantumiseen ja niiden keskittymiseen yhä pienemmälle osalle kotitalouksia.
Kirjoittaja on Viisas Raha -lehden päätoimittaja ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
Osakesäästötilin lanseerauksesta on nyt kulunut reilu vuosi, ja me suomalaiset olemme ottaneet sen avosylin vastaan: tilejä on avattu jo yli 150 000, ja uusia osakesäästäjiä on tullut markkinoille noin 100 000. Osakkeisiin säästävien suomalaisten määrä lähentelee hyvää vauhtia miljoonaa. Osakkeisiin ja rahastoihin säästävien määrä on reilusti tätäkin suurempi. Yhtä kaikki säästäjämäärien kasvu vuonna 2020 oli järisyttävä.