Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ihmiskunnan tulee olla täysin päästötön vuoteen 2050 mennessä. Jos tähän ei päästä, ilmaston jatkuvasti kiihtyvää lämpenemistä ei voida ihmisvoimin enää pysäyttää. Tuomiopäivän kello on jo käynnissä ja se tikittää yhä nopeammin kohti tilannetta, jossa pelkät korulauseet, toivomukset ja suositukset eivät enää riitä.
Kaikkein optimistisimpien skenaarioiden 1.5 asteen lämpötilan noususta seuraa jo suunnattomia määriä kaaosta ja inhimillistä kärsimystä: Maailman suuret viljelysmaat muuttuvat aavikoiksi, merenpinnan nousu hukuttaa rannikkoalueita ja muuttoliikkeet haastavat kehittyneiden maiden talouden. Pessimistisimpien skenaarioiden kolmen asteen nousu sen sijaan romahduttaa suurimman osan maapallon ekosysteemeistä, yli miljardi ihmistä joutuu vaihtamaan asuinpaikkaa ja ruoantuotanto kohtaa ennennäkemättömiä ongelmia. Länsimaalainen yhteiskunta joutuu kaikissa skenaarioissa ennennäkemättömän haasteen eteen, jota ei pääse pakoon vain sulkeutumalla muurien taakse.
Kun ihmiskunnan elinolosuhteet heikentyvät, myös yhtiöiden toimintaolosuhteet joutuvat kriisiin. Keskipitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen torjunta on välttämätöntä. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutokseen varautumattomat yhtiöt eivät pärjää kilpailussa. Vielä pidemmällä aikavälillä yhtiöt tuhoutuvat ihmiskunnan mukana ilman todellisia ilmastotoimia. Täten vastuullinen sijoittaminen ei ole vain viherpesua tai omatunnon puhdistusta. Se on pitkän aikavälin sijoittajalle jopa eksistentialististen riskien hallintaa.
Kun ilmastonmuutos haastaa yhteiskuntia länsimaissa, joutuvat valtiot tekemään vaikeita arvovalintoja. Voivatko poliitikot antaa yhtiöiden saastuttaa vai onko houkuttelevampaa tehdä sankaritekoja helppojen ja jopa populististen pakkokeinojen avulla. Riittävän pitkälle ilmaston muuttuessa, tavallinen nälkää näkevä kansa ei löydä ymmärrystä yhtiöiden edun päälle. Ongelman perisyynä oleva voitontavoittelu ei paljoa paina poliitikkojen vaakakupissa, kun vastapainona on ihmiskunnan tulevaisuus. Olemme saapumassa tilanteeseen, jossa saastuttavien yhtiöiden on muututtava vapaaehtoisesti tai kuoltava valtion pakkokeinojen alla.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on yhtiöiden oma-aloitteisuuden lisäksi viime kädessä poliitikkojen vastuulla. On valitettavaa, että pääosin vain vasemmalle kallellaan olevat puolueet uskaltavat profiloitua vahvan ympäristöpolitiikan puolestapuhujiksi. Ihmiskunnan tulisi olla yhdessä rintamassa ratkomassa tätä maailmanhistorian vaikeinta eksistentialistista ongelmaa. Oikeiston globaali haluttomuus ottaa ympäristövastuuta johtaa ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun politisoitumiseen. Jos oikeisto ei pysty tyydyttämään kansan syvää huolta ympäristöstä, saatamme lähivuosikymmeninä nähdä massiivisen vihervasemmiston nousun. Siinä vaiheessa innokkaimmat lähtevätkin kaivamaan punalippuja kaapista. Tällä kertaa vallankumouksen vastaiset taantumukselliset voimat ovat porvareiden sijaan saastuttajat.
Kirjoittaja on Osakesäästäjien viestintävastaava ja valtiotieteellisessä opiskeleva Nuorten Osakesäästäjien aktiivi.
Twitter @tonipaka
FM, taidehistoria
Kulta-asiantuntija, Voima Gold
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.
FM, taidehistoria
- täyttä elämää pörssin ulkopuolella -
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Omilleen muuttaminen tapahtuu Suomessa tyypillisesti täysi-ikäystymisen kynnyksellä, kun nuori lähtee opiskelemaan toiseen kaupunkiin. Täysi-ikäisenä nuori aikuinen on oikeudellisesti pätevä tekemään sopimuksia ja nostamaan lainaa, vaikka taloudellisessa osaamisessa saattaa olla merkittäviä puutteita.
Kirjoittaja on Osakesäästäjien toimistopäällikkö ja Nuorten Osakesäästäjien aktiivi.
Suomalaiset ovat säästäväistä kansaa ja pääomat ovat säilöttynä niin omaan asuntoon kuin tilillekin. Kotitalouksilla on Suomessa talletuksia lähes 94 miljardin euron edestä. Pankkitili on kansalaisten turvasatama ja moderni sukanvarsi, mutta ovatko kansalaiset valmiita maksamaan tästä, jos negatiiviset korot siirtyvät myös talletustileihin?
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja yksi nuorimmista yhtiökokouskonkareista.
Arjessa meille tulee jatkuvasti vastaan lukuisia sijoittamiseen liitoksissa olevia asioita. Ehkä satut olemaan töissä alalla, joka on juuri nyt pinnalla ja sitä kautta tietämään jotain mitä muut eivät tiedä. Tässä on etulyöntiasemasi. Sinun mahdollisuutesi tehdä rahaa.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivijäsen.
Suomi on maailman onnellisin maa, uskokoon ken tahtoo. Kuitenkin mitä olen itse maailmaa nähnyt niin uskon sen.
Kirjoittaja on Nuorten osakesäästäjien aktiivi ja Aalto-yliopistossa opintonsa aloittava kauppatieteiden ylioppilas.
Viikko on pilalla. Pörssit ympäri maailmaa ovat tulleet reilusti alaspäin maanantaista lähtien, ja salkkuni tuottoprosentti näyttää tulipunaiselta. Tässäkö tämä nyt oli, uusiutuuko finanssikriisi juuri nyt? Juurihan vasta ostin läjäpäin eurooppalaisia osakkeita, ja nyt ne pitäisi myydä tappiolla pois kasvavien tappioiden välttämiseksi.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Itse tällaisena sijoittavana nuorena pidän säästämättömyyttä ja kaiken ansaitun rahan kuluttamista äärimmäisen suuren riskin ottamisena.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi, joka työskentelee lakimiehenä Lexia Asianajotoimisto Oy:ssä.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja yksi nuorimmista yhtiökokouskonkareista.
Heräät aamulla herätyskelloon... Ei jaksa, ei huvita: ”Onko pakko nousta töihin, jos ei jaksa?”. Tällaisia ajatuksia minullakin oli pitkään ja ei innostanut herätä aamulla aikaisin töihin.
Kirjoittaja on Nuorten osakesäästäjien aktiivi ja syksyllä Aalto-yliopistossa opintonsa aloittava kauppatieteiden ylioppilas.
Kuten kaikki tiedämme, sijoittamisessa ja säästämisessä tärkeintä on aloittaminen. Silti se on samalla suurin syy siihen, miksi monet eivät sijoita: asioista pitäisi ottaa itse selvää, ja riskit tuntuvat isoilta.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Moni sijoittamisesta kiinnostunut opiskelija varmasti kysyy tätä itseltään perehtyessään säästämisen ja vaurastumisen tapoihin. On joukkovelkakirjoja, osakkeita, rahastoja ja asuntosijoittamista. Miten ihmeestä minun pitäisi tunnistaa itselleni sopivin sijoitusmuoto?
Osakesäästäjien toimitusjohtaja
Pitkän vaalikevään ja raskaiden hallitusneuvotteluiden jälkeen saamme onnitella koko Osakesäästäjien yhteisön puolesta uutta hallitusta ja sen tuoreita ministereitä. Erityisesti haluamme muistaa meidän toimintamme kannalta tärkeimpiä ministereitä; valtionvarainministeri Mika Lintilää ja opetusministeri Li Anderssonia.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.
Toimituspäällikkö, Viisas Raha-lehti
Antti Rinteen johdolla neuvoteltu hallitusohjelma kasvattaa tulonsiirtoja ja siirtää Suomen kurssia vasemmalle. Jo tässä vaiheessa näyttää kuitenkin selvältä, että kaikkeen hyvään ei ole varaa.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Sijoitussuunnitelman tekemistä vieroksutaan ja monet lähtevätkin markkinoille ilman sen suurempaa tietämystä omista tavoitteistaan sijoittamisen tai ylipäätänsä elämän suhteen.
Kirjoittaja toimii Suomen Osakesäästäjien koulutusvastaavana sekä yrittäjänä ja sijoitusvalmentajana.
Suomen pörssistä löytyy tällä hetkellä minun mielestäni ainakin 20 osinkoansaa.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja yksi nuorimmista yhtiökokouskonkareista.
Palataan vuoteen 2016. Olin tuolloin 23-vuotias ja vasta reilut kaksi vuotta sijoittanut nuori. Minulla oli polttava nälkä oppia lisää sijoittamisesta ja olinkin juuri päässyt sijoittelemaan säännöllisesti kuukausittain pieniä summia osakkeisiin. Siinä vaiheessa tulikin mieleen, että yhtiökokouksessa en ole vielä käynyt. Pakkohan se oli kokeilla.
Kirjoittaja on vastuullisen sijoittamisen ammattilainen, jonka työ on saanut laajaa kansainvälistä tunnustusta.
Vastuullisella sijoittamisella on mahdollista saada yleistä markkinakehitystä parempia tuottoja, varsinkin jos tunnistaa sijoituskohteikseen kunkin toimialan vastuullisimmat yritykset. Kaikki vastuullinen sijoittaminen ei kuitenkaan ole tuottavaa ja vastuullisuutta kannattaakin arvioida taloudellisten tietojen rinnalla.
Kirjoittaja on Nuorten osakesäästäjien aktiivi ja syksyllä Aalto-yliopistossa opintonsa aloittava kauppatieteiden ylioppilas.
Lukion puolessavälissä huomasin muutoksen koulukavereissani: yhä useampi kiinnostui rahankäytöstään ja etenkin mahdollisuuksista kerryttää oman varallisuuden määrää. Tähän helpon ja nopean ratkaisun toi valtion ikioma monopoli, Veikkaus.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi, joka työskentelee lakimiehenä Lexia Asianajotoimisto Oy:ssä.
Vastuulliseen sijoittamiseen löytyy monta näkökulmaa. Sijoittajapiireissä vastuullisuuskysymykset herättävät sekä kiinnostusta että kyseenalaistamista. Entistä useampi tiedostaa, että sijoittaminen on paitsi keino vaurastua myös vaikuttaa.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.
Springvest Oy
Springvestin sijoittajatutkimuksen mukaan trendi on voimistunut – sijoittajien kiinnostus listaamattomiin kasvuyhtiöihin jatkuu entistäkin vahvempana. Springvest teki tutkimuksen nyt toistamiseen oman asiakaskuntansa ja Suomen Osakesäästäjien jäsenten keskuudessa.
