Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Tekninen analyysi osoittaa: kurssilaskulle on vielä tilaa

Lyhytkestoinen, tempoileva politiikka näyttää ohjaavan osakemarkkinoita hyvin voimakkaasti. Heilunnan keskellä on hyvä katsoa kurssikehitystä pidemmällä jaksolla ja hyödyntää arvioinnissa teknistä analyysiä.

Vuoden 2018 joulukuun lopun osakemarkkinoiden jyrkkää laskua seurannut alkuvuoden jatkunut vahva nousu näytti pyyhkäisseen sijoittajien huolet pois. Esimerkiksi amerikkalainen S&P 500 -indeksi ylitti edellisen, syyskuussa 2018 olleen huippunsa ja nousi huhtikuussa 2019 kaikkien aikojen ylimmälle tasolleen 2 954 pisteeseen. Optimismi on ollut näennäisesti suurta koko alkuvuoden.

Toukokuun 2019 alusta osakemarkkinat ovat olleet USA:n presidentti Trumpin tullimuureja koskevien tviittausten takia alamäessä. Osakemarkkinoille virisi epävarmuuden keskelle optimismia toukokuun toisella ja kolmannella viikolla: tämä näkyi graafeissa siten, että kurssitaso pysyi 2 800 pisteen yläpuolella. Toukokuun neljännellä viikolla S&P 500 painui alle kriittisen 2 800 pisteen sekä 50 viikon liukuvan keskiarvon, mikä kumpikin antaa viitteitä, ettei laskun pohjaa ole vielä nähty. 

Perustelen näkemystäni seuraavasti.

S&P 500 -indeksi on muodostanut niin sanotun kolmoishuipun, jossa jokainen huipuista on kohonnut edellisen yläpuolelle. Ensimmäinen huippu oli tammikuussa 2018, toinen syyskuussa 2018 ja kolmas huhtikuun lopussa 2019. Samaan aikaan S&P 500 -indeksistä laskettu RSI eli Relative Strength Index muodosti alenevia huippuja, jolloin muodostui niin sanottu Bearish Divergence. Tälle ei ole osuvaa suomenkielistä sanaa, mutta tällainen divergenssi syntyy kun "pinnan alla" fiksu rahaa vähin äänin pakenee osakemarkkinoilta muihin sijoituskohteisiin. Divergenssi on tavallisesti helpoimmin löydettävissä viikko- tai kuukausigraafissa.

Millä tasolla laskun voisi odottaa päättyvän? Lyhytkestoinen, tempoileva politiikka näyttää ohjaavan osakemarkkinoita hyvin voimakkaasti. Jos epävarmuus jatkuu, S&P 500 -indeksillä on edellytykset painua vuodenvaihteen tasolle eli 2 347 pisteeseen tai jopa sen alle. Nykytasolta siihen on matkaa 14,7 prosenttia. Seuraavat tukitasot ovat 2 200 ja 2 100 pisteessä. 

2 100 pisteen tasolla oleva tuki on vahva, sillä kurssigraafi on toistuvasti koskettanut tätä tasoa noin kahden vuoden ajan niin ala- kuin yläpuolelta. Yläpuolelta kosketettaessa on muodostunut tuki, alapuolelta taas vastus. Molemmat ovat kuin näkymätön lattia tai katto, jossa suuri määrä sijoittajia on todennut indeksillä tai osakkeella olevan otollinen osto- tai myyntitaso.

Klassisen teknisen analyysin menetelmin määritelty laskuriski, jossa lasketaan kolmoishuipulle odotettavissa oleva laskuriski, asettuu noin 2 100 pisteen tasolle. Siihen on matkaa 23,7 prosenttia. 

Osakemarkkinoiden syklejä tutkiva Elliott Wave -koulukunta arvioi, että tämä osakemarkkinoiden lasku olisi otollinen ostohetki ja samankaltainen vuoden 2016 alkupuolen kanssa. Tämän pudotuksen jälkeen alkaisi useamman vuoden pituinen nousu, joka kantaisi 4 000 pisteen tasolle vuosina 2022-2023.

Elliott Wave -koulukunta käyttää graafeja usein varsin pitkälle ulottuviin ennustuksiin, jonka tarkoituksenmukaisuudesta en ole aivan samaa mieltä. Kuitenkin tällaisia "toisenlaisia" näkemyksiä on hyvä seurata, sieltä saattaa nousta esiin ajatuksia, joita ei ehkä itse muuten huomaisi.

Osakemarkkinat ovat kuitenkin mielenkiintoisessa vaiheessa. Nyt on hyvä tarkkailla ja seurata mille tasolle toukokuun vaihteessa alkanut lasku päättyy.
 

Tomi Salo

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Atlas Pankin lyhyt, mutta komea tarina

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

26.5.2020

Pörssiromahdus tuli – olitko valmis?

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

16.3.2020

Tiedätkö, mihin sijoitat?

Timo Marttila

Kirjoittaja on tamperelainen media-alan yrittäjä ja Pirkanmaan Osakesäästäjät ry:n hallituksen jäsen. Hän toimii Viisas Raha -lehden vt. päätoimittajana.

13.3.2020

Takana erinomainen sijoitusvuosi, jatkuuko nousu?

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

6.3.2020

Paniikki on sijoittajan paras ystävä

Aki Pyysing

Kirjoittaja on ollut pokeriammattilainen 25 vuotta ja sijoittanut spekulatiivisesti osakkeisiin 34 vuotta. Hän kirjoittaa sijoituskolumnia sivustolla www.sijoitustieto.fi

5.3.2020

Paranna kassavirtaasi ja maksat vähemmän

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja

25.2.2020

Osakesäästötili vs arvo-osuustili

Svenne Holmström

Kirjoittaja toimii Suomen Osakesäästäjien koulutusvastaavana sekä yrittäjänä ja sijoitusvalmentajana.

30.1.2020

Mitä jos et saisikaan odotettua määrää eläkettä?

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja

22.1.2020

Kullalle on tulossa kova alkuvuosi

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

2.1.2020

Osakesäästäjillä tapahtumarikas vuosi 2019

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

20.12.2019

Optimistien vuosi

Timo Marttila

Kirjoittaja on tamperelainen media-alan yrittäjä ja Pirkanmaan Osakesäästäjät ry:n hallituksen jäsen. Hän toimii Viisas Raha -lehden vt. päätoimittajana. 

20.12.2019

Miten aloittaa sijoittaminen?

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

5.12.2019

Monet ihmiset ovat lähivuosina alkaneet kiinnostua sijoittamisesta vaurastumisen muotona ja työkaluna oman eläkkeen turvaamiseksi.

Osakesäästäjien perustehtävä on puolustaa yksityissijoittajan etuja

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

15.11.2019

Korkomarkkinan kädenvääntö, nousevatko korot vai eivät

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

15.11.2019