Hajautetuista finanssipalveluista eli DeFistä on viime vuosina käyty monia mielenkiintoisia keskusteluja. Jos keskittyy erityisesti DeFin toimintaan ja kannattavuuteen erilaisissa korkoympäristöissä, on kiinnostavaa tarkastella sen kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä.
Muutama vuosi sitten sijoittajilla oli korkeamman riskin sijoituskohteiden lisäksi vähän muita vaihtoehtoja, kun perinteiset talletuskorot olivat käytännössä nolla. Tällöin moni alkoi tutustua hajautettujen finanssipalveluiden maailmaan, ja DeFi nousi ensimmäiseen kukoistukseensa vuoden 2019 "DeFi-kesän" aikana. Itse tutustuin DeFiin tarkemmin vuoden 2020 alkupuolella ja huomasin, että yksi sen houkuttelevista piirteistä oli mahdollisuus ansaita korkoa ilman suurta volatiliteettiriskiä.
DeFi-sijoittajat näkivät osan sijoituksistaan vähäriskisinä tuotteina, joita voitiin verrata perinteisiin korkotuotteisiin. Samaan aikaan perinteiset korkotuotteet tarjosivat varsin vaatimattomia tuottoja, yleensä 0–2 prosentin välillä, ellei sitten sijoittanut korkeamman riskin yrityslainoihin.
Kuitenkin nykyään tilanne on muuttunut, ja rahan sijoittaminen pankkiin tarjoaa kohtuullisen hyvää korkoa verrattuna siihen, mitä se oli vuosien 2019–2021 aikana. Tässä herääkin kysymys: onko DeFillä enää sijaa niille, jotka haluavat sijoittaa korkopuolelle tai käyttää korkotuotteita?
Itsekin mietin tätä kysymystä, koska olen yksi niistä sijoittajista, joka haluaa minimoida riskit.
Aiemmin olin innoissani mahdollisuudesta lainata varoja DeFin avulla ja saada yli kymmenen prosentin korkotuottoa lainatulle summalle. Näissä operaatioissa oli toki riskinsä, mutta ne eivät olleet samankaltaisia kuin osakkeisiin liittyvät riskit. Kuitenkin nykyisin tuotot esimerkiksi Uniswapin USDC/USDT-likviditeettipoolissa ovat melko vaatimattomia ja käytännössä samankaltaisia kuin hyvältä korkotililtä saatavat tuotot. Tämän vuoksi riski ei välttämättä ole enää perusteltu.
Perinteisellä puolella moni puhui velkavivusta, koska pankkien korkotasot olivat matalia ja velkavivun käyttäminen oli kannattavaa jo pelkästään pienen kulun takia. Nykyään korkotaso on kohonnut, ja se tekee lainan ottamisesta ja maksamisesta riskipitoisempaa. Kuitenkin DeFi-puolella tilanne voi olla toisenlainen. Esimerkiksi Liquity Protocol on hajautettu palvelu, joka mahdollistaa Ethereumin tallettamisen ja LUSD-vakaavaluuttatokenin lainaamisen ilman korkoa vain kertakululla. Tämä on erinomainen vaihtoehto sijoittajille, jotka haluavat käyttää velkavipua säilyttääkseen omaisuutensa arvon nousun eivätkä halua myydä niitä veroseuraamusten takia. Perinteiset pankit eivät tarjoa vastaavaa mahdollisuutta enää, koska korkotaso on merkittävästi noussut.
DeFi tarjoaa edelleen kiinnostavia mahdollisuuksia sijoittajille, mutta sen rooli ja kannattavuus voivat vaihdella eri korkoympäristöissä. Tällä hetkellä DeFi voi tarjota houkuttelevia vaihtoehtoja erityisesti korkotuotteiden velkavivun hyödyntämiseen. On tärkeää pitää silmällä DeFin kehitystä ja sovittaa strategiansa nykyiseen markkinatilanteeseen.
Kirjoittaja on Konsensus ry:n hallituksen jäsen.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
Kirjoittaja toimii Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsenenä ja kryptovaluutta-alan neuvonantajana.
Kirjoittaja on treidaaja, lääketieteen opiskelija ja Medifilm Oy:n toimitusjohtaja.
Kirjoittaja on taloustieteen opiskelija Aalto-yliopistossa.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
Kirjoittaja toimii Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsenenä ja kryptovaluutta-alan neuvonantajana.
Kirjoittaja on treidaaja, lääketieteen opiskelija ja Medifilm Oy:n toimitusjohtaja.
