Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Suunnattu osakeanti pitää perustella

Suomessa osakeyhtiölaki määrää, että osakkaita on kohdeltava yhdenvertaisesti ja että kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet.

Tuosta voidaan poiketa vain luomalla erilaisia osakesarjoja, mutta niistä on kerrottava yhtiöjärjestyksessä.

Osakeanti tarkoittaa sitä, että yhtiö laskee liikkeelle uusia osakkeita. Niiden hinta voidaan vapaasti määritellä. Se voi olla jopa nolla, jolloin puhutaan rahastoannista. Jos merkintähinta on suurempi kuin nolla, puhutaan merkintäoikeusannista. 
Osakeannin tarkoitus on yleensä kerätä yhtiölle varoja. Hyvissä yhtiöissä niitä tarvitaan esimerkiksi investointeihin, huonommissa pääomarakenteen kehittämiseen. Tuo kapulakielinen ilmaus tarkoittaa suomeksi velkojen vähentämistä. Rahastoantia eli niin sanottua ilmaisantia voidaan käyttää esimerkiksi osakkeen yksikköhinnan alentamiseen eli ”splitiin”. 

Vastoin yleistä retoriikkaa osakeannilla, edes rahastoannilla, ei ole mitään tekemistä omistajien palkitsemisen kanssa. Vaikka omistettujen osakkeiden lukumäärä kasvaa, niiden arvo laskee samassa suhteessa ottaen huomioon annissa maksettavan hinnan. Eli jos osakemäärä tuplataan ilmaisannissa, osakkeiden hinta putoaa teoriassa puoleen. Käytännössä ehkä aavistuksen vähemmän parantuneen likviditeetin ansiosta.

Samasta syystä osakeannin hinnoittelu on osakkaan kannalta jokseenkin merkityksetön, jos osakeyhtiölakia on noudatettu eli kaikkia osakkaita on kohdeltu tasavertaisesti. Niin ei valitettavasti aina ole, erityisesti pienempien yhtiöiden osalta.
Osakeanti voidaan nimittäin suunnata jollekin muulle taholle kuin nykyisille osakkeenomistajille, tai siinä voidaan suosia suurimpia osakkeenomistajia. Niin voidaan OYL:n mukaan toimia, jos ”siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy”.

Suunnattuja osakeanteja käytetään usein poikkeuksellisen hövelisti.

Muista anneista poiketen suunnatun osakeannin kohdalla merkintähinta on oleellisen tärkeä. Jos hinta on alempi kuin osakkeen hinta pörssissä, tarkoittaa anti omaisuuden siirtoa vanhoilta osakkeenomistajilta uusille. Joku voisi kutsua tällaista toimintaa varastamiseksi. Siksi OYL määrää, että suunnattuun antiin on oltava ”yhtiön kannalta painava taloudellinen syy”.
Suunnattuja osakeanteja käytetään usein poikkeuksellisen hövelisti ja ainakin lain hengen vastaisesti. Perusteluna käytetään rutiininomaisesti sitä, että suunnatun annin järjestäminen tulee halvemmaksi. Koska tuo pitää aina paikkansa, ei se voi olla automaattisesti lain tarkoittama painava syy. Jos olisi, niin miksi vaatimus olisi kirjattu lakiin?

Ryhmäkanneoikeutta odotellessa osakkeenomistajien kannattaa vielä muistaa, että osakeannista päättää yhtiökokous ja suunnatun annin osalta vieläpä kahden kolmasosan määräenemmistöllä. Moni yhtiö hakee valtuutusta rutiininomaisesti ”varmuuden varalle” ilman perusteluja. Tässä osakkeenomistajat voisivat herätä, varsinkin niiden yhtiöiden osalta, jotka ovat mahdollisuutta väärinkäyttäneet.

Kirjoitus on julkaistu 6.5. ilmestyneessä Osakesäästäjien Viisas Raha -aikauslehden numerossa 3/2021.

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

Tilaa Viisas Raha

Osakesäästäjien jäsenenä saat sijoittajan tuhdin lukupaketin Viisas Raha aikakauslehden muiden rahanarvoisten etujen lisäksi

Liity nyt

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Kuuma, kuumempi pörssikesä

Victor Snellman

Kirjoittaja on Viisas Raha -lehden päätoimittaja ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.

23.6.2021

Listautumisia ovista ja ikkunoista – osaan satsataan ja osasta haetaan pikavoittoja

Kaisa Vanha-Perttula

Kirjoittaja on 23-vuotias finanssialan opiskelija ja Nuorten Osakesäästäjien aktiivi.

22.6.2021

Myrsky vesilasissa osakesäästötileistä

Karri Salmi

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja Varsinais-Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja.

15.6.2021

Älä velkaannu arvoaan menettävien asioiden takia

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

1.6.2021

Matalan kasvun riski

Arimatti Alhanko

Kirjoittaja on osakesalkunhoitaja perhetoimistossa.

19.5.2021