Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Suomen teollisuus kuuluu ruotsalaisille?

Yritysjärjestelyt kiinnostavat nyt yhtiöitä. Sampo teki 1,8 miljardin ostotarjouksen Hastings Groupista, samaan aikaan jännitysnäytelmä Neleksen kutakuinkin yhtä suuresta ostotarjouksesta mietityttää yrityksen omistajia.

Kirjoitin viime lehdessä alkuvuoden pohjilta ponnistaneesta nopeasta kurssinoususta, mikä on täysin tukipakettien ansiota: yritysten näkymäthän eivät ole kevään aikana parantuneet.

Tuon kirjoitukseni jälkeen EU:n johtajat ovat päättäneet taas uudesta 750 miljardin euron paketista jäsenvaltioille. Kun EU:n budjetti vuodelle 2020 oli 170 miljardia, on uusi paketti käsittämättömän suuri. Ja se tulee siis aiempien tukien päälle!
Koska reaali-investoinnit ovat edelleen jäissä, menee tukiraha omaisuusarvoihin, esimerkiksi kiinteistöihin ja osakkeisiin. Niin pitääkin, koska tuen tarkoitus on pitää korkotaso alhaalla, minkä ansiosta omaisuuseristä kannattaa maksaa aiempaa enemmän.

Raha näkyy myös siten, että yritysjärjestelyt kiinnostavat yhtiöitä. Sampo on juuri ilmoittanut tehneensä 1,8 miljardin ostotarjouksen Hastings Groupista, samaan aikaan jännitysnäytelmä Neleksen kutakuinkin yhtä suuresta ostotarjouksesta mietityttää yrityksen omistajia.

Ensin mainitun kaupan suhteen voimme olla tyytyväisiä sikäli, että ostaja on suomalainen yritys. Jälkimmäisen suhteen tilanne menee päinvastoin, mistä ruotsalaiset ovat jo ehtineet ilakoida: ”Finlands industri är vår”. Noilla sanoillahan Dagens Industri -lehti asiaa tarkkanäköisesti (?) etusivullaan kuvasi.

Neleksen hallitus, istuttuaan pörssiyrityksen hallituksena kaksi viikkoa, ehti jo suositella ostotarjouk­sen hyväksymistä.
Yhtiön nettisivuilla hallituksen puheenjohtaja toteaa muun muassa: ”Neleksellä on näyttöä toiminnan tehostamisesta ja luokkansa parhaasta kannattavuudesta. Selkeä ja mitattavissa oleva kasvustrategia pohjautuu yhtiön ainutlaatuisiin vahvuuksiin.” Joku voisi jo kysyä, uskooko hallitus omia puheitaan.

Yhtiön suurin omistaja, Valmet, on ehtinyt jo kritisoimaan myyntiaikeita. Sen toimitusjohtaja Pasi Laine totesi Helsingin Sanomien haastattelussa (14.7.): ”On surullista, jos oma sukupolveni on luomassa tytäryhtiötaloutta. Meidän pitäisi rakentaa Suomea niin, että seuraavallekin sukupolvelle jää hyviä yhtiöitä, mitä kehittää”.

Olen Laineen kanssa samaa mieltä. Valitettavasti kaikki eivät sitä ole. Siihen porukkaan lukeutuu Neleksen hallituksen lisäksi moni suomalainenkin omistaja, mikä näkyi samana päivänä annetuista, toiseksi suurimman omistajan Ilmarisen sijoitusjohtajan kommenteista.

Eläkeyhtiön suoriutumista mitataan kvartaaleittain, ja johtoryhmää palkitaan vuositulospalkkioin. Ilmarisella on tosin käytössä myös ”pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä”. Se perustuu kolmen vuoden tulokseen.

Edellä olevista voisi päätellä, että eläkeyhtiöllä lienee sijoituskriteerinä pelkästään lyhyen tähtäyksen tuotto. Vasta-argumenttina voisi tietenkin kysyä, pitäisikö sen mitään muuta ollakaan.

No, jotkut ovat sitä mieltä, että suomalainen eläkeraha voisi ottaa vastuuta Suomen teollisuuden tulevaisuudesta. Ei välttämättä edes vasemmalla kädellä, alkuun pikkusormikin riittäisi.

Juttu on julkaistu elokuussa ilmestyneessä painetussa Viisas Raha 5/2020 -lehdessä.

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja ja Viisas Raha lehden vt.päätoimittaja.

Tilaa lehti

Osakesäästäjien jäsenenä saat muiden rahanarvoisten etujen lisäksi sijoittajan tuhdin lukupaketin Viisas Raha aikakauslehden.

Liity nyt

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Platformit jyräävät

Arimatti Alhanko

Työskentelen luxemburgilaisessa perhetoimistossa jossa vastaan meidän osakesijoituksista. Sitä ennen toimin salkunhoitajana ja analyytikkona Luxemburgissa ja Ruotsissa. Sain ensimmäisen työpaikkani kreikkalaisesta ravintolasta 13-vuotiaana. Olen diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri. Minut tavoittaa parhaiten LinkedInin, Twitterin (@ArimattaA) tai sähköpostin (arimatti.alhanko@gmail.com) kautta. 

24.2.2021