Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Sijoitussuunnitelman luominen opiskelijana

Sijoitussuunnitelman tekemistä vieroksutaan ja monet lähtevätkin markkinoille ilman sen suurempaa tietämystä omista tavoitteistaan sijoittamisen tai ylipäätänsä elämän suhteen.

Perusteellisesti tehdyllä sijoitussuunnitelmalla on kuitenkin mahdollista välttää sijoittamisen pahimmat virheet, kuten paniikkimyynnit ja sortumiset itselleen sopimattomiin riskisiin kohteisiin. 

Opiskelijoiden etuna on pitkä sijoitushorisontti, joka laskee merkittävästi sijoittamiseen kohdistuvaa riskiä. Sijoittaminen on kuitenkin aina riskinottamista, mutta hyvillä sijoittamisen perusperiaatteilla riskiä voidaan vähentää ja silti saada hyvää tuottoa sijoitetulle pääomalle. Pitkäjäntäisellä säännöllisellä sijoittamisella vaurastuu jokainen elämän lähtökohdista riippumatta ja se on kaikessa yksinkertaisuudessaan pelottavan helppoa. Tutkimustenkin mukaan pitkäjänteinen sijoittaminen osta ja unohda tekniikalla on tuottanut paremmin aktiiviseen sijoittamiseen nähden.

Kaikentyyppisen sijoittamisen aloittaminen alkaa oman lähtötilanteen ja tavoitteiden selvittämisellä. Oman nettovarallisuuden, menojen ja kulujen selvittäminen on avainasemassa sijoitusmuotoa valittaessa ja sijoitussuunnitelmaa tehdessä. Sijoittaminen onnistuu vain siinä tilanteessa, että taloutesi on ylijäämäinen. Ylijäämäisiä kuukausia pitäisi olla vuodessa myös useita, että sijoittamisesta voidaan tehdä toistuvaa ja pitkäjänteistä.

Opiskelijoilla ei ole tyypillisesti kertynyt merkittävää varallisuutta ja opintolainaa tarvitsee osa opiskelijoista. Olemassa olevaa varallisuutta ei siis suuremmalla osalla ole sijoittaa. Tulot ovat kuitenkin säännöllisiä opintorahan, -lainan ja mahdollisten kesätöiden vuoksi. Säännöllisten tulojen mahdollistamana ja oman kulutuksen järkevöittämisellä kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus aloittaa sijoittaminen jo opintojen aikana. Mitä aikaisemmin aloitat, niin sitä pienemmän summan tarvitset tavoitteeseen pääsemiseksi. 

Omien tavoitteiden selvittäminen auttaa sijoitussuunnitelmassa pysymisessä ja sijoitusmuodon valinnassa. Tavoite voi olla mitä tahansa täydellisen taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta unelmien mahdollistamiseen ja normaalin elämän kuoppien tasoittamiseen. Kuinka paljon varallisuutta on tarpeeksi ja koska se pitäisi olla käytössä ovat tärkeitä kysymyksiä tavoitteita määriteltäessä.

Tavoitteiden ollessa selviä voi laskea esimerkiksi korkoa korolle laskurilla vaadittava kuukausittainen säästösumma, jolla tavoite saavutetaan.

Lähtötilanteen ja tavoitteiden selvittämisen jälkeen vuorossa on oman riskinsietokyvyn, allokaation ja hajauttamisen määrittäminen. Sijoitusmuotojen riskin alapäästä löytyvät pankkitalletukset ja yläpäästä suorat osakkeet. Nuoren iän ja pitkän sijoitushorisontin vuoksi on suositeltavaa sijoittaa isomman tuoton sijoitusmuotoihin, kuten rahastoihin ja osakkeisiin. Hajauttaminen on hyvin yksinkertaista säännöllisellä sijoittamisella valitsemalla sijoituskohteiksi esim. eri maiden indeksirahastoja. Tällöin tulee huolehdittua samanaikaisesti hajauttamisesta niin ajan, toimialojen, maiden ja yritysten suhteen. Valitsemalla vielä kasvurahaston tuottorahaston sijaan pystyt välttämään tuottojen vaikutukselta tukiin tai verotukseen. 

Sijoitussalkun sisällön allokoinnilla voidaan vähentää riskiä valitsemalla esimerkiksi valtion velkakirjoja rahastojen ohelle. Samalla kuitenkin pitää tyytyä pienempään salkun kokonaistuottoon nykyisessä korkoympäristössä. Allokointi on yksi työkalu sijoittajan riskin hallinnassa.

Sijoitussalkku vaatii jonkin verran hallintaa ja seurantaa hieman riippuen valitusta sijoituskohteesta. Mahdollisimman pitkälle automatisoitu säännöllinen ja pitkäjänteinen rahastosäästäminen ei kuitenkaan vaadi käytännössä mitään ylläpitoa. Annetaan sijoittajan parhaan ystävän ajan tehdä kaikki työ ja nautitaan me sen tuotoista tulevaisuudessa.


 

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Kullalle on tulossa kova alkuvuosi

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

2.1.2020

Osakesäästäjillä tapahtumarikas vuosi 2019

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

20.12.2019

Optimistien vuosi

Timo Marttila

Kirjoittaja on tamperelainen media-alan yrittäjä ja Pirkanmaan Osakesäästäjät ry:n hallituksen jäsen. Hän toimii Viisas Raha -lehden vt. päätoimittajana. 

20.12.2019

Miten aloittaa sijoittaminen?

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

5.12.2019

Monet ihmiset ovat lähivuosina alkaneet kiinnostua sijoittamisesta vaurastumisen muotona ja työkaluna oman eläkkeen turvaamiseksi.

Osakesäästäjien perustehtävä on puolustaa yksityissijoittajan etuja

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

15.11.2019

Korkomarkkinan kädenvääntö, nousevatko korot vai eivät

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

15.11.2019

HISTORIAN HAVINAA: Nylands Aktiebank 1887-1918

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

6.10.2019

Onko edessämme inflaatiota vai deflaatiota?

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

29.9.2019

HISTORIAN HAVINAA: Olisiko maailma nykyään parempi, jos Karl Marx olisi vain uskonut isänsä neuvoja?

Tomi Salo

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.

17.9.2019

HISTORIAN HAVINAA: Privatbankenin tarina

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

13.9.2019

Rapujuhlat jokaiselle lompakolle - Lue vinkit onnistuneisiin Kräftiksiin!

Urbaani elämyshai

- täyttä elämää pörssin ulkopuolella -

6.9.2019

Nuorten talouslukutaito ja sijoittaminen ei ole vain Suomen juttu

Katja Flittner

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi, joka työskentelee lakimiehenä Lexia Asianajotoimisto Oy:ssä.

16.7.2019