Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Säkissä olikin yhteistyökyvytön villisika

Olen yrittänyt pitäytyä Fortumin osalta jälkiviisastelusta. Katastrofin mittakaava huomioiden se on äärettömän vaikeaa: palautusprosentti on huonompi kuin pääministerin neuvottelemassa EU:n elpymisvälineessä.

Torjuntavoitto, että saatiin rahareikä ylipäänsä tukittua! Jälkiviisaan ruskea silmä katsoo aina taaksepäin. Ei välttämättä saadakseen päitä vadille, vaan oppimisen kannalta.

Sähköverkkojen myynnistä saadut rahat polttelivat taskussa ja johdolla oli valtakuntansa rakennettavana. Lopputuloksena vihamieliseksi koettu yritysvaltaus Uniperista; tavoitteena vesi- ja ydinvoima. Työntekijät ja toimiva johto vastustivat. Oppina
olkoon, että jos ei heti löydä hyviä investointikohteita, tilitetään raha omistajille tai ostetaan omia osakkeita.

Uniperista ei tehty kunnollista due dilligence -selvitystä, vaan tyydyttiin Markus Rauramon mukaan listalleottoesitteeseen
(HS 27.9.2017). Kaikki vähänkään kartalla olevat tietävät, että esite on kuin käytetyn auton myynti-ilmoitus. Vihamieliseksi koettua valtaajaa tuskin päästetään tutkimaan yhtiötä tarkemmin, mutta yli 50 prosentin omistuksella tämä pitäisi kaiken
järjen mukaan onnistua. Pitkät ja jäykät kaasun toimitussopimukset olisi pitänyt havaita ja uusia järkeviksi tai jopa perääntyä kaupasta. Toinen oppi on kaikille sijoittajille tuttu: ymmärrä, mitä olet ostamassa.

Isoihin ongelmiin Uniperin osalta päädyttiin vasta Venäjän rajoitettua, ja lopulta katkaistua, kaasuntoimitukset. Uniper on ollut käytännössä yhden toimittajan varassa. Rauramo totesi, että eivät ajatelleet Venäjän lopettavan 50 vuotta tekemäänsä liiketoimintaa (HS 21.9.). Mielenkiintoista!

Venäjä määritteli energian ulkopoliittiseksi vaikuttamiskeinoksi jo 2000-luvun alussa (YLE 13.2.) ja jos on 2000-luvulla yhtään seurannut uutisia, on pakostakin huomannut, kuinka kaasua on toistuvasti rajoitettu Itä-Euroopassa. Kolmas oppi lie siis skenaariotyö ja aito riskienhallinta.

Yhdysvalloissa teroitettaisiin jo kyniä joukkokanteen osalta.

Monelle on herännyt kysymys, onko johto ja hallitus toiminut osakeyhtiölain mukaisesti huolellisesti, vai pitäisikö heidät saattaa korvausvastuuseen. Yhdysvalloissa teroitettaisiin jo kyniä joukkokanteen osalta.

Lähdettiin siis ostamaan sikaa säkissä. Saatiin meikattu, yhteistyökyvytön villisika Pandoran lippaassa. Ja tässä sitä seistään.
Lähtöpisteessä, mutta ilman sähköverkkoja ja viitisen miljardia köyhempänä.

LOPUKSI, OSAKESÄÄSTÄJÄT vaati verkkojen myynnin yhteydessä, että ne listattaisiin pörssiin. Toiseksi paras vaihtoehto olisi ollut, että valtio ostaa ne yhtä euroa kalliimmalla kuin nykyisen Carunan omistajat.

 

Victor Snellman

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Jos pankkiiri myisi Suomen eläkejärjestelmää, hän päätyisi telkien taakse

Victor Snellman

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.

Bitcoinin kurssikehitys on vakuuttanut tänä vuonna – miten käy ensi vuonna?

Anton Räsänen

Kirjoittaja toimii Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsenenä ja kryptovaluutta-alan neuvonantajana.
 

Tammirallille on hyvät edellytykset tänä vuonna

Johannes Sippola

Kirjoittaja on treidaaja, lääketieteen opiskelija ja Medifilm Oy:n toimitusjohtaja.

Oma koti kullan kallis on ensi vuonna nuorille asunnonostajille vielä kalliimpi

Sini Saarni

Kirjoittaja on taloustieteen opiskelija Aalto-yliopistossa.

Kansankapitalismin edistäminen tapahtuu esimerkin voimalla ja omistamisen verotusta keventämällä

Victor Snellman

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.

Onko osakesäästötili sittenkään kannattava suomalaiselle sijoittajalle?

Victor Snellman

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.