Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Pitäisikö kryptovaluuttamarkkinoita säännellä ollenkaan?

Tämän vuoden 2022 aikana kryptovaluuttamarkkinat ovat olleet täynnä erilaisia kriisitilanteita: Terran (LUNA) ja sen vakaavaluutan (stable coin) UST:n romahdus, korkean tuoton/riskin lainapalveluiden kuten Celsius Network ja Voyager Digitalin konkurssit ja selvitystilaan joutunut kryptovaluuttojen hedge-rahasto 3 Arrows Capital jne.

Tästä syystä monet, varsinkin kokemattomat sijoittajat, ovat menettäneet varansa. Vastaavien tapahtumien johdosta monien mielestä kryptovaluuttoja pitäisi säännellä nykyistä paljon tiukemmin, jotta vastaavilta tilanteilta voitaisiin välttyä. Jo pelkkä ajatus sääntelemättömästä kryptovaluuttamarkkinasta on monille täysin mahdoton ajatus.

1. Miksi kryptovaluuttamarkkinoita säännellään?

Lähtökohta: Markkinaa säännellään, jos markkinan tapahtumilla on vaikutusta yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta. Silloin viranomainen katsoo, että tällaista markkinaa tulee säännellä.

Mikäli markkinalla taas ei ole merkitystä yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin kannalta, markkinaa ei tarvitse sen erityisemmin säännellä (0-sääntely). Tässä keskeistä on tehdä vaikutusarviointia niin säännellyn kuin myös sääntelemättömän markkinan seurauksista.

Toinen keskeinen arvioitava tekijä on mahdollisten markkinahäiriöiden syntyminen. Mikäli markkinahäiriöitä kyseisellä markkinalla ilmenee, viranomainen yleensä tulkitsee tilanteen niin, että markkinaa tulisi säännellä. Viranomainen ei kuitenkaan itsenäisesti lähde sääntelemään markkinaa, vaan halu sääntelyn lisäämiseksi tulee yleensä markkinoilta: Alan toimijat, etujärjestöt sekä kuluttajat vaativat sääntelyn lisäämistä.

On hyvä muistaa myös mahdolliset informaatiohäiriötilanteet. Informaatiohäiriötilanteessa palvelun ostaja ei ymmärrä (tunnista), mitä palvelua hän on oikein ostamassa, eikä hän ymmärrä (tiedosta) tuotteiden/palveluiden mahdollisia riskejä (epätäydellinen ja epäsymmetrinen informaatio). Pahimmillaan informaatiohäiriö voi tarkoittaa, että markkinan riskinjako epäonnistuu, jolloin kuluttajan henkilökohtainen vastuu korostuu.

Kryptovaluuttamarkkinoiden vaikutuksia kokonaishyvinvoinnin osalta on vaikea arvioida. Kuitenkin kryptovaluuttamarkkinoilla on ilmennyt siinä määrin markkinahäiriötilanteita, että markkinan sääntelytarve on olemassa. Sääntelyn tarve on edellä kuvattujen markkinahäiriöiden vuoksi myös lisääntynyt. Tässä keskeistä on esimerkiksi kuluttajien suojelun tarve.

2. Onko sääntelemätön markkina ylipäätään mahdollinen?

Kryptovaluuttamarkkinalla on kuitenkin mahdollista toimia ilman viranomaissääntelyä. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea, että tällaisen markkinan toiminta ei lähtökohtaisesti vaarantaisi yhteiskunnan kokonaishyvinvointia, ja että markkinahäiriöitä ei merkittävissä määrin syntyisi. Ja mikäli markkinahäiriöitä syntyisi, häiriöiden vaikutukset pystyttäisiin rajaamaan niin, että ne eivät merkittävässä määrin vaikuttaisi muiden markkinoiden toimintaan.

Sen lisäksi markkinatoimijoiden viestintä markkinaosapuolten kesken tulisi olla niin ymmärrettävää, että sekaannuksen vaaraa ei syntyisi (informaatiohäiriö). Riskinjako markkinalla tulisi myös tehdä osapuolille selväksi niin, että kaikki osapuolet ymmärtäisivät kyseessä olevan mahdollisesti erittäin korkean riskiprofiilin toimiala.

Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että suurin osa kuluttajista tulisi rajata tällaisten markkinoiden ulkopuolelle, koska tarjottavien palveluiden monimutkaisuudesta johtuen kuluttajat monesti eivät ymmärrä, mitä ovat ostamassa. Sen lisäksi, että korkean riskin sijoituksissa kuluttaja voi menettää koko sijoitetun pääomansa, valitettavasti riskien realisoituminen tulee monille kuluttajille aina suurena yllätyksenä.

Sääntelemättömällä markkinalla keskeistä on myös se seikka, että toimialalla toimivat ymmärtävät markkinan riskit. Tällaisella markkinalla toimitaankin aina keskinäiseen luottamukseen perustuen ja sopimusperusteisesti.

Sääntelemätön markkina, kun se on kooltaan riittävän merkittävä, onkin käytännössä ammattimaisten toimijoiden korkean riskituottoprofiilin markkinapaikka. Tällaisella markkinalla kuluttajille ei voi markkinoida vapaasti tuotteita tai palveluita. Sen sijaan markkinaosapuolina ovat aina joko ammattimaiset toimijat tai kokeneet korkean riskinsietokyvyn omaavat itsenäiset toimijat.

Ammattimaisten osapuolten ja kokeneiden korkean riskinsietokykyisten toimijoiden välillä sääntelemätön markkina on mahdollista toteuttaa. Tämä yleensä tarkoittaa sitä, että kaikki alan toimijat luottavat toisiinsa ja että alalla noudatetaan tarkkoja sisäisiä standardeja. Näiden standardien tulisikin olla korkeammalla tasolla kuin mahdollinen viranomaissääntely.

Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että yhteisö pystyisi poistamaan markkinoilta sellaisen toimijan, joka aiheuttaa markkinahäiriöitä tai ainakin informoimaan muita toimialalla, jos tällainen toimija ei suostu toimimaan markkinan itsesääntelystandardien mukaisesti.

Kryptovaluuttatoimialaa ei siten ole tarve säännellä ollenkaan, mikäli esimerkiksi toimialalle muodostetaan viranomaissääntelyä korkeammat sisäiset standardit, jossa ammattimaiset ja kokeneet toimijat toimivat keskenään ja tavalliset kuluttajat suljetaan tämän markkinan ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa myös, että tämän markkinan häiriöt eivät saa levitä muille markkinoille. Aivan yksinkertaista tämän toteuttaminen ei kuitenkaan ole.

Henri Väkeväinen

Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta.

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Loppuvuoden liikkeisiin perspektiiviä

Kristian Kannus

Kirjoittaja on swingtreidaaja ja salkunhoitaja Weketor consultingiolla. Kirjoittajan ajankohtaista sisältöä voi lukea Twitteristä @Weketor.

Huijari vei bitcoinit - taas

Mika Wahlman

Kirjoittaja on toiminut 40 vuotta tietotekniikan parissa ja yli 20 vuotta IT-alan yrittäjänä. Hän on Bitcoin-asiantuntija, -luennoitsija ja valmisteilla olevan Bitcoin-kirjan kirjoittaja sekä Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus ry:n hallituksen jäsen.

Musta joutsen on nyt neonjoutsen

Karri Salmi

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja.

Intraday-treidaus vs. swing- ja positiotreidaaminen

Johannes Sippola

Kirjoittaja on treidaaja, lääketieteen opiskelija ja Medifilm Oy:n toimitusjohtaja.

Fortumiin tehtävä erityistarkastus

Victor Snellman

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.