Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Pörssiyhtiöt, ostakaa itseänne!

Viimeaikainen keskustelu sijoittajien keskuudessa on vahvasti painottunut Fortumin seikkailuihin Saksassa ja Venäjällä. Onpa palautunut mieleen myös Soneran seikkailu niin ikään Saksassa parikymmentä vuotta aikaisemmin.

Tuntuu, että lähes aina nämä ostokset menevät pieleen. Suurissa yrityskaupoissa on sama dilemma kuin käytetyn auton kaupassa. Ostaja tietää kaupan kohteesta vähemmän kuin myyjä. Jokainen voi pohtia tätä myös pienemmässä mittakaavassa. Kuinka paljon paremmin tuntee oman taloutensa tai oman yrityksensä vahvuudet ja heikkoudet verrattuna naapuriin tai naapurin yritykseen.  Kun yhtiöllä on liikaa varoja taseessa ja omistajien suunnasta paineita laittaa niitä poikimaan, pitäisikö aktiivisemmin pohtia sen ostamista, jonka tuntee parhaiten?

Tässä markkinatilanteessa omien osakkeiden osto-ohjelma voisi toimia monelle suomalaisellekin pörssiyhtiölle. Jenkeissä omien osakkeiden hankinta on taas kasvusuunnassa ja tänä vuonna ostoja tehdään pelkästään S&P 500-yhtiöissä jo lähes tuhannella miljardilla taalalla. Kasvua vuodesta 2020 on lähes sata prosenttia. Monen yhtiön markkina-arvo on sulanut hyvin houkuttelevalle tasolle. Samaan aikaan tuloksentekokyky ei ainakaan vielä ole heikentynyt kovinkaan merkittävästi ja kassaan virtaa varoja. Kannattaisiko miettiä omien osakkeiden hankintaa sen sijaan, että varoja jaettaisiin osinkoina tai tehtäisiin ”väkisin” kalliita yrityskauppoja?

Ostaja tietää kaupan kohteesta vähemmän kuin myyjä.

Meille piensijoittajille omien osakkeiden hankinta on huomattavasti taloudellisempaa kuin osinkojen jako. Osingoista joudumme maksamaan veroa 25,5-28,9 prosenttia. Lisäksi syntyy kustannuksia, kun varat sijoitetaan takaisin pörssiin. Kun yhtiö käyttää varat osingon sijaan omien osakkeiden hankintaan, nousee omistusosuutemme yhtiöstä ilman veroseuraamuksia. Lisäksi osakkeet hankitaan yleensä pörssistä markkinaehtoisesti, jolloin osake voi saada mukavaa myötätuulta. Se voi olla myös viesti markkinoille: Mielestämme osake on liian halpa, ostamme mieluummin sitä kuin kilpailijan
osakekannan kaksi kertaa kovemmalla p/e-luvulla.

Niin osinkojen maksamisessa kuin omien osakkeiden hankinnassa piilee myös omat riskinsä. Se saattaa olla merkki siitä, että yrityksessä ei riitä uskoa uuteen kasvuun. Syntyneet voittovarat siis jaetaan ulos eikä tulevaisuuteen investoida. Sijoittajan kannattaa varmistaa, että yhtiöllä on myös selvä kasvustrategia. Muistamme Nokian massiiviset omien osakkeiden ostot huippukursseilla. Niihin käytettiin aikanaan 20 miljardia, mutta markkina-arvo olikin Nokian romahduksen jälkeen enää kolmasosa siitä. Tuolloin omistajat olisivat varmasti mieluummin ottaneet verollista riihikuivaa kasvavan omistusosuuden sijaan. Toisaalta, jos Fortum olisikin käyttänyt miljardinsa omien osakkeiden ostoihin, olisi meillä nyt kultaa vuoleva sähköntuottaja, josta jokainen pitkäaikainen piensijoittaja omistaisi suuremman siivun kuin nyt.

Raha on rahaa ja tilille ilmestyvä osinko on monelle piensijoittajalle syy, jonka takia osakemarkkinoilla ollaan. Tässäkin asiassa pörssiyhtiöiden tiedottaminen ja Osakesäästäjien tarjoama koulutus ovat tärkeässä roolissa, jotta jokainen piensijoittaja ymmärtää, että osingon saaminen kasvavana osuutena yhtiön omistuksesta voi olla jopa rahaosinkoa mielekkäämpi tapa omistaa yhtiöitä.

Karri Salmi

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja.

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Loppuvuoden liikkeisiin perspektiiviä

Kristian Kannus

Kirjoittaja on swingtreidaaja ja salkunhoitaja Weketor consultingiolla. Kirjoittajan ajankohtaista sisältöä voi lukea Twitteristä @Weketor.

Huijari vei bitcoinit - taas

Mika Wahlman

Kirjoittaja on toiminut 40 vuotta tietotekniikan parissa ja yli 20 vuotta IT-alan yrittäjänä. Hän on Bitcoin-asiantuntija, -luennoitsija ja valmisteilla olevan Bitcoin-kirjan kirjoittaja sekä Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus ry:n hallituksen jäsen.

Musta joutsen on nyt neonjoutsen

Karri Salmi

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja.

Intraday-treidaus vs. swing- ja positiotreidaaminen

Johannes Sippola

Kirjoittaja on treidaaja, lääketieteen opiskelija ja Medifilm Oy:n toimitusjohtaja.

Fortumiin tehtävä erityistarkastus

Victor Snellman

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.