HISTORIAN HAVINAA // Suomen Kiinteistöpankin tie vuokratiloista oman toimitilan kautta takaisin vuokralle
FM Taidehistoria
Varmaan jokainen on lukenut iltapäivälehdistä, kuinka päivittäisellä kahvin hinnalla on mahdollista tehdä pitkässä aikavälissä merkittäviä säästöä. Tämä kirjoitus tuo esiin myös yhden esimerkin, jossa todella pienellä kulutustottumuksen muutoksella on mahdollista tehdä merkittävä muutos tulevaisuuden taloudelliseen hyvinvointiin.
Lueskelin lokakuun alkupuolella julkaistun budjettikatsauksen ja huomasin hallituksen suunnittelevan jälleen korotusta tupakin hintaan. Ei mitään maata mullistavaa, koska haittaverojen korottaminen on pitkään ollut tapana ja onkin täysin perusteltua sekä ymmärrettävää. Tupakointi ei sinänsä minua kosketa (enää), mutta useampaa läheistäni kyllä. Minulle tuttuun tapaan avasin Excelin ja syöttelin rakastamaani laskuriin hieman lukuja. Simulaatioiden jälkeen meinasin pudota tuolilta, kun huomasin kuinka paljon tupakointi maksaa työuran aikana. Ennen kuin menet kirjoituksessa eteenpäin, niin yritä arvata kuinka paljon yksi tupakka-aski päivässä maksaa 50 vuoden aikana? Olen lähes varma, että luku tulee yllättämään sinutkin yhtä paljon kuin minut. Luku on mielessä? Hyvä, jatketaan eteenpäin.
Hallituksen budjettikatsauksen mukaan tupakka-aski tulee maksamaan ensi vuoden alusta lähtien lähes 9 euroa. Askin polttaminen päivässä eli ole homma eikä mikään, jos on varsin pitkän ”kenttätutkimuksen” tuloksiin luottaminen. Tupakoinnin lopettaminen on monelle todella vaikeaa ja uusien tekosyiden keksiminen lopettamisen siirtämiseksi on tuttua ollut myös itselleni. Jätänkin tässä kirjoituksessa lopettamisen mahdollistamat terveydelliset syyt täysin ulkopuolelle ja keskityn vain taloudellisiin syihin.
Jos jättäisitkin tupruttelun muille ja siirtäisitkin 9 € päivässä vähäkuluisiin indeksirahastoihin, niin kuinka paljon sinulla olisi rahaa eläkepäivilläsi? Oletetaan keskimääräiseksi vuosituotoksi 7 % ja aloittajan iäksi tänään 20 vuotta. Alla olevassa kuvaajassa on nähtävissä sijoitussalkkusi kehittyminen vuosien varrella aina eläkepäiviin asti.
Korkoa korolle -ilmiön ja pitkän sijoitushorisontin ansiosta päivittäinen tupakka-aski on muuttunut 1.4 miljoonaksi euroksi. Samassa ajassa olisit polttanut ”vain” 168 tuhatta euroa olettaen, että tupakan hinta olisi aina pysynyt samana. Keskimääräinen eläke vuonna 2019 on 1680 € kuukaudessa (Eläketurvakeskus, 2019), joka tekee 20 vuoden eläkkeellä olon aikana noin 400 000 €. Muuttamalla kulutustottumuksiasi näin vähän, mahdollistat itsellesi 3.5-kertaiset eläkkeet. Miltähän eläkepäivät näyttävät, kun käytettävänä olisikin 1 680 € sijaan 7 500 € kuukaudessa? Varmaa on ainakin se, että ei paljoa tarvitse murehtia nykyisen eläkejärjestelmän olemassaolosta.
Monelle tämä laskelma näyttää ja kuulostaa ihan absurdilta. En voi sellaisesta reaktiosta ketään syyttääkään, koska en meinannut sitä itsekään ensiksi uskoa. Excel ei kuitenkaan koskaan valehtele, joten pakkohan se on uskoa. Vaikka et tupakoisikaan, niin lähes jokaisella meillä on oma ”tupakka”, johon tulee työnnettyä omaa typeryyttään liian paljon rahaa. Toisille se on alkoholi, kaikkien ”rakastama” veikkaus, karkit tai muumimukit. Oli kulutuksen kohde mikä tahansa, niin pienellä vaivalla olet kuitenkin takuulla Suomen seuraava miljonäärivanhus.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja
FM Taidehistoria
Työskentelen luxemburgilaisessa perhetoimistossa jossa vastaan meidän osakesijoituksista. Sitä ennen toimin salkunhoitajana ja analyytikkona Luxemburgissa ja Ruotsissa. Sain ensimmäisen työpaikkani kreikkalaisesta ravintolasta 13-vuotiaana. Olen diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri. Minut tavoittaa parhaiten LinkedInin, Twitterin (@ArimattaA) tai sähköpostin (arimatti.alhanko@gmail.com) kautta.
Kirjoittaja on 22-vuotias finanssialan opiskelija ja Nuorten Osakesäästäjien aktiivi.
Olen Kaisa Vanha-Perttula, 22-vuotias finanssialan opiskelija ja Nuorten Osakesäästäjien aktiivi. Opintojen ohella työskentelen isolla osakevälittäjällä ja sijoitan pitkäjänteisesti rahastoihin sekä osakkeisiin.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
En ole koskaan hävennyt myöntää ja puhua siitä, että tulen köyhästä perheestä. Vaikka se on omalta osaltaan rajoittanut mahdollisuuksiani normaaliin elämään silloin historiassa, niin olen jälkikäteen kuitenkin iloinen kaikesta kokemastani. Lapsuudessa eletyt asiat ovat muokanneet minusta nykyisen minäni ja niillä avuilla on ollut mahdollista ponnistaa aina vain pidemmälle ja pidemmälle. Mistä ihmeen avuista nyt taas puhun? Se selviää myöhemmin tekstissä, joten mennään asiaan.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.
Kirjoitin viime lehdessä velkaantumisesta. Nyt asiaan on kiinnittänyt huomiota myös talouspolitiikan arviointineuvosto. Se on perustettu kuusi vuotta sitten talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta, tutkimustietoon pohjautuvaa arviointia varten. Neuvosto julkaisi tammikuun lopussa arvionsa viime vuonna harjoitetusta talouspolitiikasta. Neuvosto kommentoi lähinnä toteutettua talouspolitiikkaa, mutta ottaa kantaa myös kotitalouksen lisääntyneeseen velkaantumiseen ja niiden keskittymiseen yhä pienemmälle osalle kotitalouksia.
Kirjoittaja on Viisas Raha -lehden päätoimittaja ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
Osakesäästötilin lanseerauksesta on nyt kulunut reilu vuosi, ja me suomalaiset olemme ottaneet sen avosylin vastaan: tilejä on avattu jo yli 150 000, ja uusia osakesäästäjiä on tullut markkinoille noin 100 000. Osakkeisiin säästävien suomalaisten määrä lähentelee hyvää vauhtia miljoonaa. Osakkeisiin ja rahastoihin säästävien määrä on reilusti tätäkin suurempi. Yhtä kaikki säästäjämäärien kasvu vuonna 2020 oli järisyttävä.