Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Osinkoansat mietityttää

Suomen pörssistä löytyy tällä hetkellä minun mielestäni ainakin 20 osinkoansaa.

Onsinkoansa (yield trap) on yksinkertaisuudessaan pörssiyhtiö, joka maksaa sellaisen korkean osingon, jota ei tulevaisuudessa pysty ylläpitämään. Monesti tällaisia yhtiöitä löytää kahden tunnusluvun näkökulmasta:

  1. Korkea osinkotuotto (osinko/pörssikurssi)
  2. Korkea ja/tai noussut osingon jakosuhde (osinko/tulos)

Päätin tarkistaa, millaisia yhtiöitä Suomesta löytyy, jotka ovat mahdollisia osinkoansoja. Seulontajärjestelmänä käytin Börsdata.se, trailing 4Q osittain Q1/2019 ja osittain Q4/2018 tuloksilla, joten tiedot eivät välttämättä ole vertailukelpoisia.

Ensin tarkistin montako pörssiyhtiötä maksaa enemmän kuin 100% tuloksestaan osinkoina ja tällaisia yhtiöitä on yhteensä 30kpl. Suuryhtiöistä löytyvät aakkosjärjestyksessä Ahlström-Munksjö, Citycon, DNA, Fortum, Kone, Kesko, Nordea, Orion, Outokumpu, Telia ja YIT.

Näistä esim. Nordea teki viime vuonna 0,76€ osakekohtaista tulosta (EPS) ja maksoi 0,69€ osinkoina. Osinkoina maksettiin siis 90,8% tuloksesta, mutta Q1 tulos oli noin 200milj€ heikompi kuin Q1/2018 joka saa tuon luvun yli 100% (y/y). Nordean osingon jakosuhde on noussut järjestelmällisesti koko 2010-luvun aikana, ollen 40% tasolla vuonna 2010 aina siis tuohon 90,8% tasolle viime vuonna. Tämä on sikäli jännää, että osakekohtainen tulos on pyörinyt melko lähellä 0,80€ vuodesta 2012, vaihteluväli on ollut 0,75€-0,93€, mutta tuloksessa ei ole ollut havaittavissa nousevaa trendiä.

Toinen esimerkki on Orion B. Viime vuoden osinko oli 1,50€ kun EPS oli 1,40€. Siinä siis mentiin kiistatta yli 100%. Samoin tapahtui YIT:n osalta, osinko oli 0,27€ ja EPS 0,19€. Maksettiin siis merkittävästi enemmän osinkoina kuin mitä tulosta tehtiin.

Alhström-Munksjö on sikäli mielenkiintoinen, että osinkoa nostettiin vuodesta 2013 0,10€ tasolta vuoden 2017 0,52€ tasoon asti. Silloin tuloskin kehittyi nopeasti. Vuonna 2018 jaettiin myös 0,52€, sen sijaan tulos laski 0,43€:oon, joka nosti jakosuhteen noin 121%:iin. Jotta samaa osinkoa voisi maksaa myös tältä tilikaudelta olisi tuloksen parannettava merkittävästi.

Cityconin historia on myös varsin mielenkiintoinen. Osinko on pysynyt vaakasuorassa trendissä 0,70€:n molemmin puolin edellisen kymmenen vuoden aikana, ollen tällä hetkellä 0,64€. Tulos sen sijaan on romahtanut 1,65€:sta 0,09€:oon. Cityconin ongelmana on IFRS tuloksenlaskenta, jossa omaisuuden arvon muutokset viedään tulokseen. Kiinteistösijoitusyhtiöiden, kuten Cityconin, kohdalla tämä tunnusluku on melko käyttökelvoton.

Jotta raportoinnista ei tulisi liian yksitoikkoista tarkastellaan Uponoria. Vuodesta 2013 yhtiön osingonjakosuhde on pienentynyt järjestelmällisesti 100%:sta 70%iin, mutta samaan aikaan yhtiö on pystynyt nostamaan osinkoaan vuosittain. Koska näin on, voidaan olettaa, että tulos on noussut osinkoa enempää samana aikana. Näin on tapahtunutkin, tulos nousi 0,38€:sta 0,72€:oon vaikkakin se kävi 2017 peräti 0,83€:n tasolla. Jos tulos laskisi tuosta ja osinko ei, nousisi osingonjakosuhde uudestaan.

Kun tarkastelee muita yhtiöitä sekä Large Cap että Mid Cap yhtiöistä huomaa hyvin kuinka todella monen osingonjakosuhde on noussut tulosta nopeammin tämän vuosikymmenen aikana. Tämä kielii tulevista ongelmista koska seinä tulee ennemmin tai myöhemmin vastaan, ellei tulokset kasva nopeammin. Yhtiöt eivät mielellään laske osinkoaan, sillä se kielii tulevista ongelmista.

Pörssin verrattain korkeasta osinkotuotosta on tätä voinut aavistaa jo parin vuoden aikana. Mikäli yleinen tuloskasvu kääntyisi alaspäin on mahdollista, että merkittävä osa yhtiöistä ei pysty maksamaan nykyisen kaltaista osinkoa.

Toinen havainto liittyy tuloksen tasaisuuteen. Osingon kehitys on useimmissa yhtiöissä ollut selvästi tasaisempi kuin tuloskehitys. Jos tulos heiluu liikaa on vaikeata laatia järkevä osingonjakopolitiikka. Esimerkiksi Stora Enson tulos heiluu todella rajusti suuntaan ja toiseen, kun osinko on noussut tasaista vauhtia. Toki osinko oli 0,sama 30€ vuosina 2011-2014, ja tulos kävi miinuksella vuonna 2013.

Suomen pörssistä löytyy tällä hetkellä minun mielestäni ainakin 20 osinkoansaa.

 

Svenne Holmström

Kirjoittaja toimii Suomen Osakesäästäjien koulutusvastaavana sekä yrittäjänä ja sijoitusvalmentajana.

Lisää aiheesta "Näkökulma"

HISTORIAN HAVINAA: Nylands Aktiebank 1887-1918

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

6.10.2019

Onko edessämme inflaatiota vai deflaatiota?

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

29.9.2019

HISTORIAN HAVINAA: Olisiko maailma nykyään parempi, jos Karl Marx olisi vain uskonut isänsä neuvoja?

Tomi Salo

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.

17.9.2019

HISTORIAN HAVINAA: Privatbankenin tarina

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

13.9.2019

Rapujuhlat jokaiselle lompakolle - Lue vinkit onnistuneisiin Kräftiksiin!

Urbaani elämyshai

- täyttä elämää pörssin ulkopuolella -

6.9.2019

Nuorten talouslukutaito ja sijoittaminen ei ole vain Suomen juttu

Katja Flittner

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi, joka työskentelee lakimiehenä Lexia Asianajotoimisto Oy:ssä.

16.7.2019

Tekninen analyysi osoittaa: kurssilaskulle on vielä tilaa

Tomi Salo

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.

5.6.2019