Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Miten aloittaa sijoittaminen?

Monet ihmiset ovat lähivuosina alkaneet kiinnostua sijoittamisesta vaurastumisen muotona ja työkaluna oman eläkkeen turvaamiseksi.

Tästä saamme kiittää monia valtamediassa sijoittamisesta puhuneita sosiaalisen median vaikuttajia, kuten Merja Mähkää, Nuoret Osakesäästäjät aktiiveja ja Mimmit sijoittaa -kaksikkoa. Itse en koe lukeutuvani niin sanotun sosiaalisen median vaikuttajiin, mutta olen kuitenkin ollut monelle sukulaiselleni ja kaverilleni portti sijoittamisen ja säästämisen maailmaan. Olen ohjeistanut noin 20 henkilöä sijoittamisen mielenkiintoiseen ja tuottoisaan maailmaan, ja olen huomannut törmääväni toinen toisensa jälkeen samoihin kysymyksiin. Yleisin kysymys on ylivoimaisesti ollut: Miten aloittaa sijoittaminen ja mitä se vaatii yksityishenkilöltä? Tähän kysymykseen pureudun tässä kirjoituksessa.

Arvo-osuustilin avaaminen

Tarvitset sijoittamista varten arvo-osuustilin, minkä avaaminen onnistuu helposti pankkien verkkopalvelussa tai varaamalla aika pankin konttoriin. Arvo-osuustili on tili, jossa säilytetään arvopapereitasi. Arvo-osuustiliin pitää yhdistää normaali pankkitili (vastatili nimelläkin saattaa kulkea), josta rahat siirretään kyseiselle tilille. Arvo-osuustilin avaaminen on yleensä ilmaista, mutta joillakin palveluilla arvo-osuustilin ylläpidosta otetaan maksua. Muista huomioida kulut sijoittamisessa!

Määrittele oma sijoitusportfolio

Arvo-osuustilin avaamisen jälkeen on aika valita sijoituskohde ja sen koostumus, eli ns. sijoitusportfolio. Tyypillisiä sijoituskohteita on rahastot, osakkeet ja korkoinstrumentit. Yleisesti ottaen helpoin ja turvallisin tapa aloittaa sijoittaminen alhaisella osaamisella on indeksirahastot, jotka sijoittavat osakkeisiin jonkin ennalta valitun kriteerin perusteella. Esimerkiksi Nordnet Superrahasto Suomi sijoittaa 25 eniten vaihdettuun suomalaiseen osakkeeseen, jossa suurimmat omistukset ovat UPM-Kymmene, Sampo, KONE, Nordea ja Nokia. Indeksirahastosijoittamisessa on kuitenkin muistettava se, että arvonvaihtelut kuuluvat osakesijoittamiseen.

Sijoitusportfolion riskisyyden pienentämiseksi on suositeltaa hajoittaa sijoituksiaan niin maantieteellisesti, toimialoittain kuin ajallisesti. Hyvän hajautuksen saa jo aikaiseksi 1-3 indeksirahastolla, mitkä sijoittavat eri maihin. Ajallisen hajauttamisen saa toteutettua hyvin kuukausisäästämällä kyseisiin rahastoihin joka kuukausi saman summan riippumatta markkinasta.

Määrittele sijoitushorisonttisi

Sijoitushorisontin pituus on yksi tärkeimpiä tekijöitä onnistuneen sijoituskokemuksen saamiseksi. Liian lyhyt sijoitushorisontti altistaa yksilön erittäin suurelle riskille ja positiivisen tuoton lupaaminen on mahdotonta. Lyhyellä sijoitushorisontilla viitataan tässä alle 5 vuoden ajanjaksoa. Sijoittaminen on pitkäaikaisen säästämisen kulmakivi, minkä vuoksi sijoitushorisontti olisi hyvä olla vähintään 10 vuotta ja 20 vuotta olisi vieläkin parempi. Sijoittaminen ei ole mielestäni hyvä työkalu lyhytaikaiseen säästämiseen sen korkean riskin vuoksi. Sijoitushorisontin pitkittämisellä poistat merkittävästi sijoittamiseen kohdistuvaa riskiä.

Sijoitusten arvonvaihtelu ja tuotto-odotus

Sijoitustesi arvo määräytyy päivittäin markkinoiden hinnoittelemana, joka laskusuhdanteessa tarkoittaa sijoitustesi arvon laskua ja noususuhdanteessa nousua. Varovaiselle ihmiselle on suositeltavaa aloittaa sijoitusura pienillä kuukausittaisilla siirroilla, jotta arvonvaihteluun kerkiää tottua henkisesti.

Osakkeiden keskimääräinen tuotto on ollut historiallisesti noin 7 prosenttia  vuodessa. Tämä 7prosentin tuotto ei välttämättä toteudu tulevaisuudessa, mutta ei ole myöskään syytä olettaa miksi niin ei tapahtuisi. Osakkeista koostuva indeksirahasto ei tuota tätä 7 prosenttia joka ikinen vuosi (kuten korkopaperit), mutta kuitenkin pitkällä aikavälillä tuotto keskiarvottuu. Alla on edellä mainitun Nordnet Superrahasto Suomen tuottokäyrä edelliseltä viideltä vuodelta, jossa on nähtävissä sekä nousuja ja laskuja. Olemme tällä hetkellä historiallisen pitkässä noususuhdanteessa, joten välttämättä näin korkeisiin tuottoihin ei päästä lähivuosina. Sijoittamisen aloittaminen on silti järkevää vaikka seuraavat 5 vuotta olisikin tuotoltaan heikkoja tai jopa negatiivisia. Negatiivinen tuotto pitkiäkin aikoja ei tarkoita sijoituksen epäonnistumista tai toimimattomuutta. Pitkällä aikavälillä nämä arvonvaihtelut kuitenkin tasoittuvat, kunhan ostoja tehdään markkinatilanteessa riippumatta esim. kuukausittain.

Lähde: Nordnet

Kulut ja verot sijoittamisessa

Sijoituksille voi kohdistuja kuluja esimerkiksi ostamisesta, myymisestä ja säilyttämisestä. Kulujen seuraaminen on äärimmäisen tärkeää heti alkumetreistä lähtien ja yleisenä ohjenuorana voi todeta sen, että kaikki yli 1.5 prosentin kulut ovat korkeita. Esimerkiksi 2 prosentin sijoituksen hallinnointikulut eivät ehkä kuulosta korkealta, mutta 40 vuodessa tämä syö tuotoistasi 50 prosenttia. Mitä enemmän ulkoistat sijoituspäätöksiä muille tahoille (aktiiviset rahastot tai varainhoito), niin sitä enemmän on kuluja. Mitä enemmän kuluja, niin sitä vähemmän tuottoa sinulle keskimäärin.

Verot eivät ole ihan ensimmäinen asia, joka pitää sijoittamisessa olla hallussa, mutta sen vaikutus kuitenkin hyvä tunnistaa. Osakkeiden/rahaston myymisestä johtuu maksamaan veroa, jos se on voitolla ja veroa maksetaan vain voitoista eikä koko pääomasta. Pääomaverotus on Suomessa 30 %.

Sijoittamisessa tiedonhaku kasvaa eksponentiaalisesti, minkä taltuttamiseksi suosittelen kirjallisuuden ja sijoitusblogien lukemista.

Lähde: Nordnet
 

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Mitä jos et saisikaan odotettua määrää eläkettä?

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja

22.1.2020

Kullalle on tulossa kova alkuvuosi

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

2.1.2020

Osakesäästäjillä tapahtumarikas vuosi 2019

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

20.12.2019

Optimistien vuosi

Timo Marttila

Kirjoittaja on tamperelainen media-alan yrittäjä ja Pirkanmaan Osakesäästäjät ry:n hallituksen jäsen. Hän toimii Viisas Raha -lehden vt. päätoimittajana. 

20.12.2019

Osakesäästäjien perustehtävä on puolustaa yksityissijoittajan etuja

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

15.11.2019

Korkomarkkinan kädenvääntö, nousevatko korot vai eivät

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

15.11.2019

HISTORIAN HAVINAA: Nylands Aktiebank 1887-1918

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

6.10.2019

Onko edessämme inflaatiota vai deflaatiota?

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

29.9.2019

HISTORIAN HAVINAA: Olisiko maailma nykyään parempi, jos Karl Marx olisi vain uskonut isänsä neuvoja?

Tomi Salo

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.

17.9.2019

HISTORIAN HAVINAA: Privatbankenin tarina

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

13.9.2019

Rapujuhlat jokaiselle lompakolle - Lue vinkit onnistuneisiin Kräftiksiin!

Urbaani elämyshai

- täyttä elämää pörssin ulkopuolella -

6.9.2019

Nuorten talouslukutaito ja sijoittaminen ei ole vain Suomen juttu

Katja Flittner

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi, joka työskentelee lakimiehenä Lexia Asianajotoimisto Oy:ssä.

16.7.2019